KOULUKINO

KOULUKINO SYKSY 2017
ARTHOUSE CINEMA NIAGARA, KEHRÄSAARI
ELOKUVAT OHJELMISTOSSA 21.8.- 22.12.2017

Koulukinon hinta on 4 euroa/oppilas (opettajille vapaa pääsy) ellei erikseen mainittu.
Muistattehan, että -K7- elokuvia voi seurata myös nelivuotias, kun mukana on aikuinen (aikuisia).

Kaikista tässä kirjeessä mainituista elokuvista voidaan järjestää näytäntöjä aamuisin klo 9-12 välillä.

Oppilaat voivat ryhmänä käydä katsomassa elokuvia myös Niagaran normaalinäytännöissä iltapäivisin ja iltaisin. Niagaran muussa ohjelmistossa olevista elokuvista aamun oma näytös vaatii vähintään 15 oppilasta  – opettajat ilmaiseksi. Elokuvien normaalinäytöksiin liput maksavat 6 euroa/oppilas (väh. 7 oppilasta). Normaalinäytösten esitysajat löytyvät elokuvakeskuksen sivuilta:www.elokuvakeskus.fi /niagara

Tässä mainittujen elokuvien lisäksi näytöksiä voidaan järjestää myös kaikista Pirkanmaan Elokuvakeskuksen levittämistä elokuvista. Löydät listan osoitteesta www.elokuvakeskus.fi/levitys

Elokuvien lisäksi päiväkodeille ja ala-asteille:
MULTIMEDIAESITYS LAULAEN JA VIITTOEN:

Tove Jansson: KUKA LOHDUTTAISI NYYTIÄ, suomennos: Kirsi Kunnas Liput: 4 euroa

Tervetuloa Tove Janssonin maailmaan: tutustut Nyytiin ja Tuittuun ja siellä vilistää hemuleita, homssuja, vilijaanoja, rontti ja myös... Mörkö! Siellä selviää myös miksi Mörkö ällistyy....

Kuka lohduttaisi Nyytiä on hellyttävä runosatu ja sankaritarina, jossa ujo, arka ja yksinäinen Nyyti-peikko löytää eräänä päivänä pullopostia ja kaikki muuttuu... Nyyti voittaa pelkonsa ja muuttuu rohkeaksi, kun hän lopulta löytää Tuitun ja pelastaa hänet Mörön kynsistä.

Kaj Kangas on säveltänyt Nyytin tarinan lauluiksi ja musiikissa tunnelmat vaihtuvat laulelmasta, rock’n rolliin, bluesiin, reggaehin ja bossa novaan. Näyttelijä Pirkko Uitto kuljettaa tarinaa laulaen ja samalla myös viittoen. Musiikin ja viittomakielen yhdistelmä avaa esitykseen taianomaisen tason ja lennättää katsojan Muumilaakson maisemiin, jotka on heijastettu valkokankaalle suoraan kirjan kuvituksesta. Esityksen on ohjannut Eero Enqvist.

Esityksistä tulee sopia kaksi viikkoa ennen ajateltua varausta. Esitykset eivät onnistu seuraavina jaksoina: elokuussa 30. - 31. 8.,syyskuussa 13. - 15. 9. ja 18. - 20.9. sekä lokakuussa 9. - 20.10.

YHTEYSTIEDOT JA VARAUKSET:
Pirkanmaan elokuvakeskus arkisin klo 9.00-16.00 p. 223 4912 tai s-posti: pek@elokuvakeskus.fi

Järven Tarina
Nordisk Film (FI-Cinema)

Järven Tarina

Tale of a Lake

  • Sallittu kaikenikäisille

Järven tarina -elokuva vie katsojan Suomen luonnon ainutlaatuisimman aarteen, järviemme, saloihin ja myytteihin. Suomalaisen kulttuurin ja muinaisten uskontojen tarinat heräävät henkiin, kun pinnan alla oleva maailma avataan katsojille ensi kertaa tässä laajuudessa. Järven tarinassa kaikki kerrotaan veden kautta; selityksensä saavat niin maailman synty kuin veden äärellä ja alla elävät eläimet, kasvit ja hyönteiset. Vuodenajat vaihtuvat tarinoiden myötä, yli kuusi tuhatta vuotta järvien historiaa kerrotaan vanhojen suomalaisten tarujen, uskomusten ja uskontojen kautta.

Metsän Tarina
Nordisk Film (FI-Cinema)

Metsän Tarina

Metsän Tarina

  • Sallittu kaikenikäisille

METSÄN TARINA on koko perheen elokuva ainutlaatuisesta suomalaisesta metsästä, sen värikkäästä ja monimuotoisesta elämästä. Elokuvan pääosissa ovat metsän lukuisat asukkaat: karhut ja hirvet, käärmeet ja pöllöt, muurahaiset, sammakot ja liito-oravat, muinaiset sielulinnut kuten kuukkeli, palokärki ja monet, monet muut. Keskeisessä roolissa ovat myös satojen vuosien ikäiset puut. Yhä edelleen aarniometsä on vaikuttava elämys ja antaa meille syyn kunnioittaa metsäluontoa kuten entisaikojen aikalaiset tekivät. Metsässä nuotion ääressä on aina kerrottu ja kuunneltu tarinoita. Ajasta, jolloin suomalaiset palvoivat suuria metsän jumalia hiidellä ja uskoivat maahisiin, menninkäisiin ja muihin metsänhaltijoihin. Myös metsän eläimiä kunnioitettiin, niillä uskottiin olevan inhimillisiä ominaisuuksia ja niistä kerrottiin lukemattomia satuja ja tarinoita. Metsän tarina on elokuva, jossa koet metsän taikaa ja neljä vuodenaikaa. Se saa sinut kaipaamaan retkelle, tutkimusmatkalle, näkemään ja kuulemaan suomalaisen metsän ihmeellistä elämää.

Pingviinien matka 2

Pingviinien matka 2

  • Ikäraja ei vielä tiedossa

Pingviinien matka 2 on koskettava ja visuaalisesti näyttävä luontodokumentti keisaripingviinien pesinnästä. Luc Jacquet'n ohjaama dokumentti on kuvattu Antarktiksen hyisen huikeissa maisemissa. Oscar-palkitun Pingviinien matka –elokuvan jatko-osa soveltuu myös perheen pienimmille.

Turilas ja Jäärä
Nordisk Film (FI-Cinema)

Turilas ja Jäärä

Turilas ja Jäärä

  • Sallittu kaikenikäisille

14 jakson kooste nukkeanimaatiosarjasta

Yllätysvieras
Turilas syöksyy katon läpi suoraan Jäärän sänkyyn. He pelaavat lautapeliä karkeilla, kunnes Turilas syö kaikki karkit. Jäärä ampuu hänet katapultilla taivaalle, mutta toinen palaa uusien pelinappuloiden kanssa.
Löytölapsi
Turilas ja Jäärä aikovat herkutella löytämällään munalla, kunnes sen sisältä kuuluu itkua: munasta kuoriutuu toukka, joka ahmii suuhunsa kaiken eteentulevan. Ennen pitkää se koteloituu ja muuttuu kauniiksi perhoseksi.
Purkkapäivä
Turilas ja Jäärä löytävät kaatopaikalta punaisen pallon ja ryhtyvät riitelemään sen omistuksesta. Kyseessä on purukumipallo, josta syntyvän tappelun seurauksena he putoavat viemärin reunalta, jäävät roikkumaan purukumin varaan mutta pelastuvat viime hetkellä.
Liftari
Ystävykset törmäävät polkuautollaan tiellä liftaavaan Haiskiaiseen, joka loukkaa jalkansa. He vievät vanhuksen ja tämän haisevan lantapallon kotiin, missä Haiskiainen tarjoaa hyvin lannoitetun mansikkamaansa antimia.
Nektari
Ystävykset keksivät, että kedon kukat ovat täynnä herkullista mettä. Jäärä rakentaa monitoimikoneen, joka niittää kukat ja muuttaa niityn hakkuuaukeaksi. Muut hyönteiset suuttuvat ja pakottavat tihutyön tekijät kylvämään uudet kukansiemenet tilalle.
Mikropiiri
Turilas ja Jäärä löytävät kaatopaikalta radion ja sen sisältä mikropiirin, joka alkaa toimia vastaanottimena. Kun kärpänen koskee mikropiiriin, sen verkkosilmiin ilmestyy televisiokuva. Turilas ja Jäärä riitaantuvat, sillä toinen haluaisi katsoa kilpa-autoilua, toinen oopperaa. Pian he kuitenkin liittyvät muiden hyönteisten seuraan pelaamaan jalkapalloa.
Vauhtihirmut
Turilas ja Jäärä kyllästyvät hitaaseen polkuautoonsa ja ryhtyvät kaahaamaan tieltä löytämällään urheiluautolla. Vauhdin huumassa he menettävät auton hallinnan ja syöksyvät talon läpi mutalammikkoon. He joutuvat korjaamaan talon ja tyytymään jälleen vanhaan ajopeliinsä.
Ballerina
Kaatopaikalta löytyy rikkinäinen soittorasia, jonka sisältä ilmestyy ballerina. Turilas rakastuu nukkeen, mutta rasia särkyy Turilaan tanssiessa ballerinan kanssa. Jäärä rakentaa osista soittimen, jonka sävelet houkuttelevat muut hyönteiset tanssimaan Turilaan seurana.
Labyrintti
Turilas ja Jäärä nostavat pellosta porkkanaa, joka yllättäen vetää heidät mukanaan outojen olentojen kansoittamiin maanalaisiin käytäviin. Eksyksissä he tapaavat myyräsirkan, jonka kaivamaa tunnelia pitkin he pääsevät takaisin maan pinnalle.
Sadonkorjuu
Turilas ja Jäärä korjaavat omenasatoa ja saavat monien mutkien jälkeen alas himoitsemansa ison punaisen omenan. Sen sisällä asuva mato kuitenkin suuttuu ja komentaa palauttamaan kotinsa takaisin paikalleen. Kiitokseksi mato pudottaa toisen omenan ystävysten kärryille.
Diskokuningas

Kaatopaikan radiossa järjestetään disko, jossa Turilaan laulu saa suosionosoitukset mutta Jäärä buuataan ulos. Kun diskon sähköt katkeavat, Jäärä korjaa vian ja palaa paikalle sankarina.
Ensilumi
Jäärä hoitaa sairasta Turilasta: ruuan loppuessa hän turhaan pyytää apua naapureilta. Talvimyrsky tuhoaa naapurien asumukset ja ne joutuvat vuorostaan turvautumaan ystävyksiin, jotka tarjoavat vierailleen illallisen katolle pudonneesta pihlajanmarjatertusta.

 

Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu
Nordisk Film (FI-Cinema)

Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu

Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu

  • Sallittu kaikenikäisille

Supersuositut lastenkirjahahmot Tatu ja Patu nähdään ensimmäistä kertaa valkokankailla. Elokuvassa
Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu! veljekset matkustavat junalla Outolasta jouluiseen Helsinkiin tapaamaan
9-vuotiasta ystäväänsä Veeraa. Kaupungissa heitä odottaa Veeran järjestämä mahtava yllätys! Veera on kuitenkin jouluruuhkien vuoksi myöhässä rautatieasemalta ja veljekset suuntaavat omin neuvoin suureen kaupunkiin.

Seuraa hullunkurisia sattumuksia pursuileva seikkailu, jossa Tatu ja Patu viilettävät pitkin kaupunkia
etsiessään tietään Veeran luo. Innokkaat veljekset haluavat kiihkeästi kuulua joukkoon ja toimia kuten
paikalliset joulunvalmistelijat, ja onnistuvatkin siinä melkein. Taidemuseosta löytyy “lahjakas” taiteilija,
tavaratalossa joulupukki ja -kuusi menevät iloisesti sekaisin ja kaneliahan voi heittää puuron sijasta vaikka kainaloon! Onneksi veljesten nokkela ystävä Veera ottaa ohjat käsiinsä ja ystävykset löytävät lopulta sekä toistensa että Veeran järjestämän jymy-yllätyksen luo!

Itse ilkimys 3

Itse ilkimys 3

  • Sallittu kaikenikäisille

Vaikeina aikoina tarvitaan ilkimysmäisiä keinoja. Illumination Entertainmentin Gru ja hänen tuore vaimonsa Lucy palaavat valkokankaalle tyttäriensä Margon, Edithin ja Agnesin sekä aina arvaamattomien kätyrien kera. Elokuvassa Itse ilkimys 3 Gru saa tietää, että hänellä on kauan kateissa ollut lähes identtinen kaksoisveli Dru, ja kohtaa tähän asti pahimman vastustajansa: hillittömän kasaritelkkaritähden nimeltä Balthazar Bratt.

Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset
Finnkino (FI-Cinema)

Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset

LAURI MÄNTYVAARAN TUUHEET RIPSET

  • Sallittu kaikenikäisille
  • Voi aihetuttaa ahdistusta

Omaa polkuaan kulkevat bestiskapinalliset Satu ja Heidi sabotoivat pinnallisia kesähäitä, koska vannovat ettei rakkaus ole kaupan - kunnes Heidi ihastuu päätä pahkaa kuumaan lätkälupaukseen Lauri Mäntyvaaraan. Satu jää yhtäkkiä yksin vallankumouksensa kanssa, kun Heidin silmissä tanssii vain söpöjä kissanpentuja sekä rasvattuja rintalihaksia.

Apua olisi tarjolla Heidin isoveljeltä Henriltä - mutta onko hän crocseineen vain toisenlainen uhka? Ystävyys, rakkaus ja maailmanparantaminen törmäävät lätkän, liekinheittimien ja surrealistisen rahkaristeilyn kanssa. Satu joutuu päättämään, mitä hän oikeasti haluaa. Ja uskaltaako sitä tavoitella.

Machines
Pirkanmaan Elokuvakeskus

Machines

Machines

  • Sallittu kaikenikäisille

Visuaalisesti vahva elokuva suuresta tekstiilitehtaasta Intian Gujaratissa. Tehtaan labyrintin pimeyden keskellä lian ja kemikaalien ympäröimät työläiset kaipaavat kipeästi unta. Keskeytyksettä jyskyttävät koneet suoltavat kauniita tekstiilejä merkkivaatteiden valmistajille. Olosuhteet muistuttavat menneisyydestä, jolloin ei ollut ay-liikettä, eettisiä työolosuhteita tai työajan rajoituksia.

Toivon tuolla puolen

Toivon tuolla puolen

  • Sallittu kaikenikäisille

Elokuva jakautuu kahteen tarinaan, jotka sattuman ajamana risteytyvät neljänkymmenen minuutin kohdalla. Ensimmäinen kertoo Khaledista (Sherwan Haji), nuoresta syyrialaisesta pakolaismiehestä, joka on menettänyt miltei koko perheensä ja lähes vahingossa ajautuu hiililaivan salamatkustajana Helsinkiin, jossa hakee turvapaikkaa ilman suuria toiveita vastaisesta elämästään.

Wikström (Sakari Kuosmanen), toinen päähenkilöistä, on viisissäkymmenissä oleva kauppamatkustaja (edustaa lähinnä miesten paitoja ja solmioita), joka jättää elokuvan alussa alkoholisoituneen vaimonsa ja ammattinsa, muuttuu hetkeksi pokerihaiksi ja siten saamillaan vähäisillä rahoilla hankkii kannattamattoman ravintolan helsinkiläisen laitakadun sisäpihan perältä.

Kun viranomaiset päättävät palauttaa Khaledin Aleppon raunioihin hän monien muiden tavoin päättää jäädä maahan laittomasti ja katoaa Helsingin kaduille, joilla kohtaa paitsi monenlaista rasismia myös puhdasta ystävällisyyttä. Lopulta Wikström löytää miekkosen nukkumasta ravintolansa sisäpihalta ja näkee kenties murjotussa miehessä jotain itsestään, koska palkkaa tämän kapakkaansa siivoojaksi ja tiskariksi.

Hetken elämä näyttää valoisan puolensa, mutta pian kohtalo puuttuu peliin ja elokuva saa avoimen lopun, joka johtaa joko kunnialliseen elämään tahi hautausmaalle. Nurkkaan ajetulle ihmiselle molemmilla on puolensa.

Saattokeikka

Saattokeikka

  • Ikäraja ei vielä tiedossa

Vanha ja kiukkuinen Veikko tapaa sattumalta rappukäytävässä 17-vuotiaan Kamalin, joka on Helsingissä syntynyt maahanmuuttajataustainen poika. 
 
Veikko haluaa juhannukseksi mökille, Kamal isänsä luokse Nairobiin. Veikko luulee Kamalia täysi-ikäiseksi ja lupaa maksaa hänelle hyvin autokyydistä mökille. Yhteinen matka alkaa heti. 
 
Kamalilla on mukana rahat ja passi Nairobin matkaa varten, mutta ensin Veikko on vietävä mökille.
 
Matkan alussa toisiaan kyräilevät Kamal ja Veikko tutustuvat vähitellen ja huomaavat yllättäviä yhtäläisyyksiä toisissaan. 
 
Kamal päätyy selvittämään Veikon ja hänen poikansa välirikkoa. Kamal joutuu lopuksi pohtimaan myös omaa perhettään ja päättämään, haluaako hän sittenkään lähteä pois Suomesta.  
 
Konkarinäyttelijä Heikki Nousiaisen ja räppäri Noah Kinin tähdittämä lämminhenkinen draamakomedia SAATTOKEIKKA elokuvateattereissa 10.3.

 

Lyhyt versio:

Heikki Nousiaisen ja Noah Kinin tähdittämä Saattokeikka on lämminhenkinen draamakomedia, jossa erilaisista taustoista tulevat päähenkilöt oppivat toisistaan ja alkavat ymmärtää erilaisuutta. Saattokeikka on ohjaaja-käsikirjoittaja Samuli Valkaman kolmas kokopitkä elokuva. Solar Films -elokuvan ovat tuottaneet Rimbo Salomaa, Markus Selin ja Jukka Helle ja sen levittää Nordisk Film.

Nokia Mobile - matkapuhelimen tarina
Pirkanmaan Elokuvakeskus

Nokia Mobile - matkapuhelimen tarina

Nokia Mobile - Matkapuhelimen tarina

  • Sallittu kaikenikäisille

"Sinunkin puhelimesi on osa tätä draamaa ja tragediaa.”

Puhelin oli keksimisensä jälkeen pitkään Suomessa harvinainen. Ainoastaan tehtailijat ja tehtaat, virkamiehet ja virastot hoitavat asiansa liikkumatta vain luuriin puhumalla. Suomalaiset kävivät kylässä toistensa luona vaihtaakseen kuulumisensa ja nopein tapa välittää viestejä oli kirjeposti. Suomen teollistuessa voimakkaasti ja elintason noustessa 60-70-luvuilla Posti-ja lennätinlaitos ja paikalliset puhelinosuuskunnat kasvoivat ripeästi ja televiestintä vahvistui. Vaikka ensimmäistä varsinaista matkapuhelinta (NMT) kehitettiin yhteispohjoismaisena projektina, oli Suomi tässä  teknologiassa jo silloin maailman huippujen joukossa. 

Eräänä päivänä Nokia - nimisessä yhtiössä tajutaan, että pian jokaisella on matkapuhelin. Viime vuosituhannen lopussa - uuden alkaessa Nokia on kuuma nimi ympäri maailmaa. Yrityksen innovatiivinen ja aikaansa askeleen edellä oleva tutkimus- ja tuotekehitystyö – innostunut ilmapiiri vailla vertaansa. Nokian voittoisa kulku huipentuu siihen, että joka neljännessä taskussa ympäri maailmaa soi suomalainen kännykkä ja Nokia tune on maailman tunnetuin soittoääni. Suomalainen puhelin on ilmiö.  Nokia: ”Connecting People"

Arto Koskisen dokumenttielokuva Nokia Mobile - matkapuhelimen tarina käy läpi suomalaisen matkapuhelimen synnyn, menestyksen ja tuhon ajan. Nokian avulla Suomi nousi masennuksen kourista matkapuhelinmaailman johtajaksi. Vuonna 2013 Nokia myytiin Microsoftille; minkälaisten vaiheiden jälkeen yksi nykyajan menestyneimmistä teknologiayrityksistä ajautui umpikujaan? Voimmeko oppia saagasta jotain? Tarina aukeaa keksijöiden ja insinöörien näkökulmasta – niiden ihmisten kertomana, jotka työskentelivät yhtiössä alusta alkaen, kukoistuksen aikana ja lopun häämöttäessä – ”We were connecting people”.

 

Tokasikajuttu
B-Plan Distribution

Tokasikajuttu

The Punk Voyage

  • Sallittu kaikenikäisille

Joulukuussa 2016 Suomen musiikkihistoriassa päättyi yksi luku, kun maan merkittävimpiin punk-bändeihin kuuluva Pertti Kurikan Nimipäivät päätti lopettaa uransa huipulla. Tokasikajuttu näyttää bändin nousu- ja laskukiidot yhtyeen kolmen viimeisen vuoden ajalta.

Noustuaan koko kansan suosioon vuonna 2012, tämä ilmiömäinen kvartetti jatkoi valloitusta niin Suomessa kuin ulkomailla; bändi ehti keikkailla uransa aikana yhteensä 16 eri maassa ja esiintymisiä oli yhteensä lähes 300. Lisäksi vuonna 2015 yhtye rokkasi tiensä Euroviisuihin Suomen edustajana.

Tiiviin keikkailun ja menestyksen tuomat paineet tuntuvat bändin sisällä. Kari kipuilee julkisuuden ja menestyksen mukana tulleiden houkutusten ja velvollisuuksien kanssa. Sami laajentaa reviiriään politiikan ja uskonnon parissa. Tonin ja bändin kitarateknikko Niilan rakkaus samaa naista kohtaan synnyttää heissä väkivaltaisia tuntemuksia. Pertti on saanut tästä kaikesta tarpeekseen ja päättää jäädä eläkkeelle.

Tokasikajutussa seurataan tämän historiallisen yhtyeen viimeisiä yhteisiä vuosia, eikä draamalta, kyyneleiltä ja nauruilta vältytä. Elokuva on itsenäinen jatko-osa vuonna 2012 samalta tekijätiimiltä valmistuneelle ja kulttimaineeseen nousseelle Kovasikajuttu-elokuvalle. 

Beauty and the Beast - Kaunotar ja hirviö

Beauty and the Beast - Kaunotar ja hirviö

  • Sallittu kaikenikäisille

Rakastettu tarina herää valkokankailla eloon ennennäkemättömällä tavalla uudessa Kaunotar ja Hirviö -live-actionelokuvassa.

Beauty and the Beast – Kaunotar ja Hirviö kertoo terävästä, kauniista ja itsenäisestä nuoresta naisesta Bellestä, jonka Hirviö ottaa vangikseen linnaansa. Vaikka onkin peloissaan, Belle ystävystyy linnan lumotun palvelusväen kanssa ja oppii näkemään Hirviön kauhistuttavan ulkonäön alla piilevän hyväsydämisen prinssin.

Elokuvan pääosissa nähdään Emma Watson Bellenä, Dan Stevens Hirviönä ja Luke Evans Gastonina – komeana, mutta pinnallisena kyläläisenä, joka kosiskelee Belleä. Kevin Kline on Maurice - Bellen isä, Josh Gad on Le Fou - Gastonin apuri, Ewan McGregor on Lumière - kynttilänjalka. Stanley Tucci on Maestro Cadenza - cembalo, Gugu Mbatha-Raw on Plumette - pölyhuiska, Audra McDonald Madame De Garderobe - vaatekaappi. Nathan Mack on teekuppi Kippo. Ian McKellen on Könni - kello ja Emma Thompson teepannu Rouva Pannu.

Sielunmetsä
Pirkanmaan Elokuvakeskus

Sielunmetsä

Sielunmetsä

  • Sallittu kaikenikäisille

Sielunmetsä on sukellus metsäkansan, suomalaisten, sielunmaisemaan.

 

Sielunmetsä - elokuva tapahtuu kokonaan metsässä. Päähenkilöinä on suojelijoita, esimerkiksi Pentti Linkola, metsäomistajia, lähimetsänsä avohakkuulle menettänyt mökkiläinen, metsästäjä ja metsästä mielenrauhaa etsivä entinen Venäjän erikoisjoukkojen sotilas. He avautuvat metsän merkityksestä itselleen ja arkistomateriaalit luovat laajemman kehyksen. Näemme sekä luonnontilaista vanhaa metsää että talousmetsiä ja hakkuun jälkiä – sitä mitä metsät tänä päivänä Suomessa ovat.

 

Metsä on tärkeä ja rakas kaikille elokuvan päähenkilöille:

 

”Kasvua, kasvua, kasvua. Tämän lajin peruskauheus on, ettei ole pakkia eikä jarrua.”

 

”Luonnontilainen metsä on epäisänmaallinen”.

 

”Mä en ole koskaan tajunnut että toi metsä vois kaatua…se oli muuri maailmaa vastaan”.

 

”Me ollaan liikaa Järnefeltin, von Wrigtien ja Halosen maalauksissa…metsästä jää vanhentunut kuva”.

 

”Entä jos olisi ollut viisinkertainen määrä nuoria, olis saanut metsäkoneita, paperitehtaita räjäytetyksi”.

 

 

Sielunmetsä antaa metsän puhua puolestaan. Se on paitsi vahva visuaalinen kokemus (pääkuvaajana Jarkko T. Laine) myös elokuva joka kutsuu kuuntelemaan (äänisuunnittelijana Janne Laine, säveltäjänä Sanna Salmenkallio).

 

Elokuvan ohjaaja Anu Kuivalainen on helsinkiläinen ohjaaja, joka on opettanut dokumenttielokuvaa Aalto-yliopistossa. Hänen dokumenttielokuviaan ovat mm. Aranda (2011), Saaren vangit (2003), Musta kissa lumihangella (1999) ja Orpojen joulu (1994). Anu Kuivalaisen elokuvat ovat saaneet palkintoja niin kotimaasta (mm. erikois-Jussi, Tampereen elokuvajuhlien pääpalkinto ja yleisöpalkinto) kuin ulkomailtakin (mm. paras Pohjoismainen elokuva, Nordisk Panorama).

 

Ohjaajan sana

 

Minullakin oli sielunmetsä. Sitä on pala kerrallaan uudistettu viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Lopulta metsä avohakattiin aina sielunkotini, pienen mäntykankaalla järven rannassa sijaitsevan kesämökin, pihapiirin reunaa myöten. Olen siinä voimattomuutta herättävässä tilanteessa, että metsä, jota rakastin, ei ollut minun. Se on osa elämäni historiaa, mutta minulla ei ollut siihen minkäänlaista valtaa.

 

Elokuva Sielunmetsä on osa suruprosessiani menetettyyn metsään liittyen. Mutta elokuvaa tehdessäni sain myös oppia paljon uutta metsästä, jonka näen nyt paljon monipuolisemmin metsänhoitoakin enemmän ymmärtäen.