Seuraava näytös
The Straight Story
The Straight Story
David Lynchin elokuvat ovat Eraserheadista (1976) lähtien olleet enemmän tai vähemmän outoja, lähinnä unen logiikkaa noudattavia matkoja, joissa liikutaan vaihtelevasti todellisuuden tällä ja tuolla puolen. Tunnelma on epätodellinen, ihmiset erikoisia ja tapahtumien käänteet heilahtavat helposti kuvottavan puolelle. The Straight Story on täydellinen poikkeus, kuten jo nimestäkin voi päätellä. Se on täynnä todellista elämää ja syvää tunnetta. Aivan elokuvan alkumetrit hitaasti zoomaavine kameroineen ja Badalamentin twinpeaksmäisine musiikkeineen enteilevät Lynch-henkistä pikkukaupungin irvokkaaseen pinnanalaiseen elämään sukeltamista. Kuvan tunkeutuessa synkkänä odottavaan ikkunaan ja yhtäkkiä pysähtyessä on kuin Lynch olisi tullut toisiin aatoksiin: ei, tästä tuleekin toisenlainen elokuva. Niin kuin tuleekin.
Todellisuuteen pohjautuva tarina kertoo aikuisen tyttärensä kanssa asuvasta 73-vuotiaasta Alvin Straightista, jota lääkäri kehottaa muuttamaan elintapojaan. Itsepäinen vanhus päättää lähteä tapaamaan sairaskohtauksen saanutta veljeään, jonka kanssa välit ovat olleet huonot jo vuosia. Autoa Alvin ei voi ajaa ja hän lähtee matkaan moottorivetoisella ruohonleikkurilla. Yli 500 kilometrin matka Iowasta Wisconsiniin kestää useita viikkoja ja matkallaan Alvin tapaa erilaisia ihmisiä. Kyseessä on siis hidas road movie.