Tositapahtumiin perustuva Anna joen virrata sijoittuu keskelle 1970–80-luvun taitteen dramaattista kiistaa, jossa saamelaisyhteisön johtama kansanliike nousi vastustamaan Pohjois-Norjan Altajoelle rakennettavaa vesivoimalaa – ja samalla puolustamaan saamelaisten oikeutta olla olemassa. Elokuvassa saamelaisuutensa kätkemiseen tottunut opettaja Ester ( Ella Marie Hætta Isaksen ) päätyy Altan tapahtumien myötä tilanteeseen, jossa oman taustan piilottaminen ympäröivältä yhteiskunnalta ei enää tunnu mahdolliselta. Palkitun norjalaisen Ole Giæverin pysäyttävä ohjaustyö on kuvaus oman äänen löytämisestä ja rohkeudesta nousta puolustamaan itseään ja oikeuksiaan. Se kertoo käänteentekevästä yhteiskunnallisesta tapahtumasta, josta muodostui lopulta universaali alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevä keskustelu ja kansanliike.

Nuori nainen, Ida, katoaa jälkiä jättämättä. Hänen poikaystävänsä Sander suostuu epätavalliseen järjestelyyn, kun Idan isä ja veli lukitsevat hänet neljän seinän sisään kuulusteltavaksi tapauksen selvittämiseksi. Sander ei kuitenkaan tunnu kertovan heille koko totuutta pariskunnan erikoisesta elämäntavasta.

Lähde: Scanbox Entertainment

En ung kvinna vid namn Ida försvinner spårlöst. Hennes pojkvän Sander låter sig frivilligt låsas in för att frågas ut av hennes pappa och hennes bror, men han berättar inte hela sanningenom det unga parets liv tillsammans.

Kahden vuoden ajan elokuvaohjaaja Karin af Klintberg oli yhteydessä hovin tiedotusosastoon. Lopulta hänestä tuli ensimmäinen journalisti, jolle sanottiin kyllä. Hän sai ainutlaatuisen tilaisuuden seurata tiiviisti kuningas Kaarle XVI Kustaata hänen elämässään ja työssään.

Kuvaukset alkoivat viime keväänä ja sen jälkeen tapaamisia on ollut useita. Joskus etäältä virallisemmissa tilaisuuksissa, kuten virkaanastujaisissa ja valtiovierailuissa. Joskus kasvokkain Tukhoman linnassa tai Sollidenin puistossa kuninkaan kesäasunnossa Öölannissa. Keskustelut koskevat kaikkea lapsuudesta kuninkaallisen elämän ylä- ja alamäkiin.

Ensimmäistä kertaa kuvataan dokumentti kuninkaasta hänen elinaikanaan. Kuninkaan isoisä Kustaa VI Adolf ja isoisän isä Kustaa V eivät antaneet haastatteluja.

Hilma on suurelokuva ruotsalaisesta kuvataiteilija ja antroposofi Hilma af Klintistä (1862-1944). af Klint löi taiteilijana Vincent van Goghin tapaan läpi vasta kuolemansa jälkeen, ja on tänä päivänä kansainvälinen supertähti. Hilma oli edellä aikaansa, ja tietäen että maailma ei ollut vielä valmis ymmärtämään hänen taidetta ja ajatuksiaan, hän kielsi töidensä esittämisen 20 vuodeksi kuolemansa jälkeen. Tullessaan maailmanlaajuisesti julkisiksi 1980-luvulla maalaukset mullistivat taidehistorian.
Lasse Hallströmin englanninkielinen elokuva on tutkimusmatka Hilma af Klintin arvoitukselliseen elämään, joka on vasta viime vuosikymmeninä alkanut avautumaan jälkipolville. Hän oli abstraktin taiteen edelläkävijä sekä feministi aikana, jolloin miehet loivat kaikki säännöt. Henkimaailma ja spiritismi olivat hänen kutsumuksensa.
Pääosissa nähdään ohjaaja-käsikirjoittaja Hallströmin vaimo Lena Olin vanhana Hilmana, sekä pariskunnan tytär Tora Hallström läpimurtoroolissaan nuorena Hilmana.