jQuery.noConflict();
keskiviikko
24.10.
11:30
seniorikino:Valmentaja
6,00 €
13:30
seniorikino:Kuutyttö
6,00 €
14:45
seniorikino:Tyhjiö
6,00 €
16:30
CHINA SCREEN 2018:I've Got The Blues
6,00 €
18:15
9,00 €
20:00
9,00 €
 
torstai
25.10.
11:00
AAMUKINO:Tyhjiö
6,00 €
13:00
seniorikino:Olavi Virta
6,00 €
15:15
seniorikino:Kuutyttö
6,00 €
16:30
CHINA SCREEN 2018:The Chinese Sketchbook
6,00 €
20:15
9,00 €
 
perjantai
26.10.
09:45
AAMUKINO:Olavi Virta
6,00 €
12:00
seniorikino: ensi-ilta:Oma maa
6,00 €
14:00
seniorikino: ensi-ilta:Cold War
6,00 €
20:00
9,00 €
 
lauantai
27.10.
16:15
9,00 €
18:15
9,00 €
20:00
9,00 €
 
sunnuntai
28.10.
13:00
ENSI-ILTA:Sintti
4,00 €
14:15
erikoisnäytös:Takaisin valoon
6,00 €
16:45
9,00 €
18:30
9,00 €
 
maanantai
29.10.
11:45
SENIORIKINO:Olavi Virta
6,00 €
14:00
SENIORIKINO:A Star Is Born
6,00 €
16:30
CHINA SCREEN 2018:The Observer
6,00 €
18:45
5,00 €
 
tiistai
30.10. kuuden euron päivä
10:00
6,00 €
12:30
SENIORIKINO:Olavi Virta
6,00 €
14:45
SENIORIKINO:U – July 22
6,00 €
16:30
6,00 €
18:15
6,00 €
 
keskiviikko
31.10.
10:30
AAMUKINO:Cold War
6,00 €
12:15
6,00 €
19:30
9,00 €
 
torstai
1.11.
11:00
AAMUKINO:Tyhjiö
6,00 €
13:00
SENIORIKINO:Olavi Virta
6,00 €
15:15
SENIORIKINO:Kuutyttö
6,00 €
16:30
CHINA SCREEN 2018:Turtle Rock
6,00 €
18:30
9,00 €
20:30
2. VIIM. VIIKKO:Waiting for Barcelona
9,00 €
 
torstai
8.11.
16:30
kuukauden pohjoismainen elokuva:Seitsemäs sinetti
6,00 €
 

Huom! Nettikaupasta ostettaviin lippuihin lisätään 0,50€ varausmaksu

Oma maa Oma maa Suomalaista sielunmaisemaa koskettavasti kuvaava ohjaaja  Markku Pölönen  tekee odotetun paluun valkokankaalle, kun hänen ohjaamansa elokuva  Oma Maa  nähdään elokuvateattereissa 26.10.  Oma maa  kertoo ajanjaksosta sodan päättymisestä vuonna 1945 olympiavuoteen 1952. Turvattua elämää elänyt Anni rakastuu jatkosodassa haavoittuneeseen Veikkoon. Anni  jättää kaiken taakseen ja lähtee uudisasukkaaksi Pohjois-Karjalan umpimetsään raivaamaan asutustilaa, eli niin sanottua kylmää tilaa. Ruusuisen alun jälkeen kohtalo iskee Annin unelmat pirstaleiksi ja rakkaus Veikkoon joutuu koetukselle. Elokuvan pääparina nähdään Oona Airola (Hymyilevä mies) ja Konsta Laakso.   Lyhyt synopsis: Turvattua elämää elänyt Anni rakastuu jatkosodassa haavoittuneeseen Veikkoon. Anni  jättää kaiken taakseen ja lähtee uudisasukkaaksi Pohjois-Karjalan umpimetsään raivaamaan asutustilaa. Ruusuisen alun jälkeen kohtalo iskee Annin unelmat pirstaleiksi ja rakkaus Veikkoon joutuu koetukselle. Cold War Cold War Cold War on intohimoinen rakkaustarina miehestä ja naisesta, Wiktorista ja Zulasta, jotka tapaavat toisensa sotienjälkeisen Puolan raunioissa. Nämä kaksi täysin erilaisen taustan ja mielenlaadun omaavaa ihmistä ovat toistensa täydelliset vastakohdat, ja silti auttamattomasti tuomittuja kuulumaan toisilleen. 1950-luvun kylmän sodan aikaiseen Puolaan, Berliiniin, Jugoslaviaan ja Pariisiin sijoittuvassa tarinassa pariskunnan erottavat toisistaan poliittiset käänteet, tuliset luonteet ja onnettomat kohtalon oikut - mahdoton rakkaustarina mahdottomana aikana. Elokuvan on ohjannut Oscar-, BAFTA- ja EFA-palkitun Ida -elokuvan ohjaaja Pawel Pawlikowski ja se perustuu löyhästi hänen omien vanhempiensa elämäntarinaan. Takaisin valoon Takaisin valoon Takaisin valoon  kertoo suomalaisnaisesta, jonka vapaus riistetään. 25-vuotias Marissa käy läpi uskomattoman taistelun pysyäkseen hengissä, selviytyäkseen turvaan - ja lopulta säilyttääkseen ihmisyytensä.  Elokuvan tarina kertoo ihmiskaappausten hämärästä maailmasta, sekä sieltä selvinneen työläästä prosessista koota minuutensa uudelleen, samoin kuin koko ihmisyytensä pala palalta. Traumaattisen kokemuksen jälkeen voi Marissan mielestä päästä valoon, kun ei jää kiinni vihaan ja katkeruuteen.  Elokuva on lajityypiltään dramatisoitu dokumenttielokuva, eli se liikkuu sekä dokumentti- että fiktioelokuvan ilmaisualueilla. OHJAAJAN SANA Päähenkilö Marissa on sympaattinen nuori nainen, joka rankoista kokemuksistaan huolimatta on oppinut luottamaan taas ihmisiin. Marissa otti yhteyttä nähtyään elokuviani ja kysyi olisinko kiinnostunut kertomaan hänen tarinansa, jota ei oltu aiemmin tuotu julkisuuteen. Kuunneltuani häntä koin tärkeäksi tarttua aiheeseen. Takaisin valoon kertoo vapauden riiston uhriksi joutuneen Marissan traumaattisista kokemuksista sekä siitä, kuinka hän kuitenkin lopulta selviytyy.  Sen seurauksena ja rankoista kokemuksista huolimatta, on Marissa pystynyt uudistamaan ajatteluaan, joka on auttanut hänen eheytymisprosessissaan. Hän kokee ja uskoo että rakkaus voittaa vihan ja anteeksianto katkeruuden ja tuota viestiä hän haluaa välittää myös muille oman tarinansa kautta. Marissa on pyrkinyt pitämään tiukasti kiinni myös omasta ihmisyydestään:  ”Vaikka vapauteni vietiin, ei kukaan pystynyt rikkomaan sieluani”. Elokuvassa korostuu yllä olevien teemojen ohella avun saamisen tärkeys, ympärillä olevien ihmisten sinnikkään toiminnan ja tuen merkitys sekä vastuu toisesta ihmisestä. Tarina antaa mahdollisuuden myös taustoittaa vapauden riiston ja ihmiskaupan mekanismeja sekä lisätä tietoisuutta siitä miten ja mistä voi kaltoin kohdeltuna hakea apua ja sitä myös saada. Marissan tarina on ainutlaatuinen esimerkki vaikeuksien kohtaamisesta ja henkisen kasvun mahdollisuuksista ahdistavasta ympäristöstä huolimatta. Vastakkain asettelun ja katkeruuden värittämässä maailmassa Marissan pyrkiminen anteeksiannon kautta takaisin valoon vie ajatukseni ihmisyyden peruspilareihin ja valon ylläpitämisen tärkeyteen. Nämä teemat ja ajatukset tekevät tästä aiheesta minulle tärkeän ja toivottavasti kiinnostavan myös yleisölle; katsottavaksi, pohdittavaksi ja jokaisen oman arvomaailman peiliksi. OHJAAJA JA KÄSIKIRJOITTAJA Arto Halonen on elokuvaohjaaja, joka tunnetaan yhteiskunnallisesti kantaaottavista aiheistaan. Haloselle myönnettiin vuonna 2005 Suomi-palkinto, vuonna 2010 Helsingin kaupungin kulttuuripalkinto sekä Euroopan Unionin humanitaarinen palkinto vuonna 1998. Halonen on palkittu myös valtakunnallisella mielenterveyspalkinnolla sekä ensimmäisenä kulttuurialan edustajana Suomen sosiaali- ja terveys Ry:n valtakunnallisen kansalaistoiminnan palkinnolla. Halosen dokumenttielokuvat ovat herättäneet paljon yhteiskunnallista keskustelua ja ne ovat saaneet lukuisia kansainvälisiä palkintoja. Halosen dokumenttielokuvista Taivasta vasten ( 2000), Pavlovin koirat (2005) ja Pyhän kirjan varjo (2007) saivat maailmanensi-iltansa maineikkaan Amsterdamin dokumenttielokuvafestivaalin (IDFA) pääkilpailusarjassa. Pavlovin koirat ja Pyhän kirjan varjo esitettiin myös New Yorkin Modernin taiteen museon (MoMA) arvostetulla Documentary Fortnight –festivaalilla. Pyhän kirjan varjo valittiin ensi-iltansa jälkeen noin 120:lle kansainväliselle festivaalille ympäri maailmaa, ja se oli myös ehdolla Euroopan elokuva-akatemian parhaan dokumenttielokuvan palkinnon saajaksi. Dokumenttielokuvat  Karmapa – Jumaluuden kaksi tietä (1998) ja Sinivalkoinen valhe (2012) saivat myös kansainvälisen ensi-iltansa Amsterdamin IFDA:n ”Reflecting Images” ja ”Masters” -sarjoissa.  Muita Halosen tunnettuja ja palkittuja dokumenttielokuvia ovat mm. Ringside (1992), Tynnyrimies (2004), Magneettimies (2009) ja viimeisimpänä Valkoinen raivo (2015). Thessalonikin kansainvälinen dokumenttielokuvafestivaali palkitsi Halosen vuonna 2008 yhtenä aikansa merkittävimmistä eurooppalaisista dokumenttielokuvan kehittäjistä. Halosen ensimmäinen teatterilevitykseen tullut pitkä fiktioelokuva Prinsessa (2010) on palkittu festivaaleilla eri puolilla maailmaa. Prinsessa keräsi yli 300 000 katsojaa kotimaisissa elokuvateattereissa, mikä teki siitä yhden vuosikymmenen katsotuimmista suomalaisista elokuvista. Halosen toinen pitkä fiktioelokuva Isänmaallinen mies (2013) oli esillä mm. Seattlen ja Varsovan elokuvajuhlilla ja se myytiin 25 maahan.  Halosen viimeisin pitkä fiktioelokuva on kansainvälinen yhteistyöelokuva, psykologinen trilleri The Guardian Angel - Suojelusenkeli (2018). Elokuvaa tähdittävät maailmalla tunnetut näyttelijät Pilou Asbæk, Josh Lucas ja Rade Šerbedžija sekä suomalainen Sara Soulié. Elokuvan esitysoikeudet on myyty jo 60 maahan ja sen kansainvälinen festivaaliensi-ilta on lokakuussa maineikkaalla Varsovan elokuvajuhlilla. Halonen on myös DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaalin perustaja ja sen ensimmäinen festivaalijohtaja.   A Star Is Born A Star Is Born Nelinkertainen Oscar-ehdokas Bradley Cooper (American Sniper, American Hustle ja Unelmien pelikirja) sekä palkittu, Oscar-ehdokkaanakin ollut, musiikin supertähti Lada Gaga tähdittävät elokuvaa A Star is Born. Elokuva on Cooperin esikoisohjaus ja Gaga nähdään siinä ensimmäisessä elokuvapääroolissaan. Tässä traagisen rakkaustarinan uudelleenfilmatisoinnissa Cooper esittää kokenutta muusikkoa Jackson Mainea, joka löytää ja rakastuu uransa alkumetreillä kamppailevaan artistiin Allyyn (Gaga). Ally on juuri luopumaisillaan unelmastaan tulla menestyneeksi laulajaksi, kunnes Jack taivuttelee hänet parrasvaloihin. Samaan aikaan kun Allyn ura lähtee nousukiitoon, heidän suhteensa alkaa rakoilla Jackin taistellessa omien sisäisten demoniensa kanssa. Kuutyttö Kuutyttö Kuutyttö on dokumenttielokuva tapahtumista, kokemuksista ja tunteista, jotka liittyvät kansainväliseen adoptioon. Ohjaaja Anna Korhonen on itse Thaimaasta adoptoidun tyttären äiti, ja oman lapsen taustan pohtiminen on ollut lähtökohta tälle elokuvalle. Kansainvälinen adoptio on yleistynyt kaikkialla läntisessä maailmassa viime vuosikymmenten aikana. Yllättävän vähän kuitenkin puhutaan siitä, miten lapset päätyvät adoptoitavaksi. Mitä on tapahtunut ennen kuin adoptiopapereihin lyödään leimat?   Kuutyttö Ohjaajan sana   Elokuvani Kuutyttö sai alkunsa siitä, että koin voimakkaasti ilon ja surun olevan samanaikaisesti läsnä elämässäni.  Perheemme sai adoptiotyttären vuonna 2005 ja alusta asti tiedostin sen, että joku toinen nainen oli joutunut tuosta lapsesta luopumaan.  Ajattelin usein lapseni äitiä, mietin miten hän elää ja miltä hänestä tuntuu lapsen syntymäpäivinä. Mietin sitäkin, että itse en tiedä lapseni oikeaa syntymäpäivää. Ja sitä, että me kaksi naista olemme saman lapsen äitejä. Koska oma tyttöni on Thaimaasta, halusin lähteä sinne tapaamaan naisia, jotka ovat joutuneet luopumaan lapsestaan.  Halusin lähestyä elokuvani aihetta – lapsesta luopumista – kokemuksellisesta näkökulmasta. Huomasin pian, että olen tekemisissä hyvin universaalien kokemusten ja asioiden kanssa. Elokuva kuvaa yksityisiä tunteita, surua, menetystä ja kaipausta, mutta näiden takaa avautuvat monet yhteiskunnalliset teemat – naisen asema, hyväksikäyttö, tukiverkkojen merkitys. Omasta lapsesta luopuminen on yhä edelleen tabu niin läntisessä maailmassa kuin muuallakin maailmassa. Olen elokuvallani halunnut kertoa niistä syistä jotka johtavat lapsen pois antamiseen ja siitä että aina ei ole mahdollisuuksia valita. Toisaalta olen halunnut kertoa siitä, että äidillä on merkityksellinen suhde lapseen, vaikka hän olisi joutunut tästä luopumaan. Oman tyttäreni olemassaolo oli avain elokuvan naisten maailmaan. Lapseni tausta herätti naisissa kiinnostusta, surua ja toivoa ja haastattelut saattoivat kääntyä sellaisiksi, että he alkoivatkin kysellä kysymyksiä minulta.  Lapseni kautta he pääsivät kurkistamaan millaista elämää heidän lapsensa mahdollisesti elää. Ennakkotyöni aikana tapasin adoptiotyöntekijän, joka oli tehnyt vuosikymmeniä kestävän uran kotimaisten adoptioiden parissa. Hän kertoi olevan yleisempää, että biologinen äiti alkaa selvittää lapsen myöhempiä vaiheita kuin se, että aikuistunut lapsi alkaa etsiä äitiään. Tämä tieto vaikutti minuun voimakkaasti ja muodostui koko elokuvan johtoajatukseksi. Elokuvan kantava ajatus on se, että äidit ja lapset ovat sidoksissa toisiinsa näkymättömin säikein, vaikka he eivät enää koskaan tapaisi toisiaan. Se on lohdullinen niin äidille, joka on joutunut luopumaan lapsestaan kuin lapsellekin, joka on annettu pois.                                                                                                                        Anna Korhonen, ohjaaja Ensimmäisenä kuussa Ensimmäisenä kuussa Kuudella Oscar®-palkinnolla palkitun, huippusuositun La La Landin tekijät, Oscar®-palkittu ohjaaja Damien Chazelle ja näyttelijä Ryan Gosling , tuovat nyt valkokankaalle elokuvan Ensimmäisenä kuussa . Vavahduttava tarina NASAn hankkeesta viedä ihminen kuun pinnalle pohjautuu Neil Armstrongin elämäntarinaan ja keskittyy vuosiin 1961-1969. Elokuva on syvällinen ja kiehtova kuvaus Armstrongin omakohtaisista kokemuksista sekä niistä uhrauksista, joita hän ja monet muut joutuivat tekemään tämän historian vaarallisimpiin kuuluneen matkan tähden. Elokuva pohjautuu James R. Hansenin kirjaan ja sen on käsikirjoittanut Oscar®-voittaja Josh Singer ( Spotlight ). Elokuvan ovat tuottaneet Chazelle, Gosling sekä Wyck Godfrey ja Marty Bowen ( Twilight -elokuvasarja, Tähtiin kirjoitettu virhe ) tuotantoyhtiönsä Temple Hill Entertainmentin alaisuudessa. Isaac Klausner ( Tähtiin kirjoitettu virhe ) toimii vastaavana tuottajana. Amblin Entertainment on yksi elokuvan rahoittajista. Waiting for Barcelona Waiting for Barcelona Waiting for Barcelona Rakkaussuhteita, ystävyyttä ja poliisi kannoilla. Yksi Euroopan kodittomista ja paperittomista nuorista johdattaa meidät elämäänsä Barcelonan kaduilla. Barcelonan sokkeloiset kadut ovat romanttisen kaupunkielämän kehto - paitsi jos satut asumaan niillä. 27-vuotias Mou lähti kotimaastaan ollessaan 13-vuotias ja on siitä lähtien elänyt roskakoreista turistien suosiossa olevan Las Ramblas -bulevardin lähistöllä. Rakkaussuhde amerikkalaisen naisen kanssa tuo Moulle toivoa uudesta elämästä, mutta Moun menneisyys ja hänen tilanteensa vaikeus uhkaavat kasvattaa paineet liian suuriksi. Samaan aikaan laittomien kopiotuotteiden myyjät yrittävät selviytyä myymällä tuotteitaan ruuhkaisilla turistinähtävyyksillä. Poliisi lopettaa myynnin usein väkivalloin. Elokuva pohtii kuinka unelma kaupungista on kaikille sama, mutta kuinka todellisuus riippuu yksilön vauraudesta ja kansalaisuudesta. Kun varakkaat turistit käyttävät Barcelonaa huvipuistonaan, täytyy huonompiosaisten selviytyä onnen murusilla, joita muut jättävät jälkeensä. Samaan aikaan kun romumetalli jatkaa kiertokulkuaan, sinetöityy päähenkilöidemme kohtalot kaupungin varjoissa. Kauniilla mustavalkokuvauksella toteutettu Waiting for Barcelona näyttää unien ja kärsimyksen maailman, joka sijaitsee yhden maailman suosituimman turistikaupungin sivukujilla. ---- Waiting for Barcelona – Ohjaajan sana Kävin Barcelonassa ensi kertaa vuonna 2013. Aika ajoin näin sivukujilla näitä hiljaisia, nopeasti kulkevia kerääjiä, jotka työnsivät kolisevia kärryjä paahtavassa helteessä. He painautuivat vahvasti mieleeni. Kirjoitin asian ylös vihkooni ja aloin kehittää mielessäni elokuvaa. Hetki matkani jälkeen minulla oli aikaa tutustua asiaan tarkemmin. Yritin etsiä heistä tietoa, mutta en löytänyt oikeastaan mitään. Olin ihmeissäni: eikö kukaan muu muka ollut nähnyt heitä? Heitähän oli varmasti satoja. Pidemmän etsinnän jälkeen löysin Barcelonasta yhteishenkilön, joka auttoi meitä tutustumaan kerääjien yhteisöön. Waiting for Barcelona ei ole propagandaelokuva, vaan totuudellinen ja tyylitelty sukellus päähenkilöidemme elämään. Uskon että tällaisen elokuvan voi tehdä vain Barcelonassa, samanlaista ei voisi tehdä missään muualla Euroopassa. Barcelona on ikäänkuin kolkka, jossa tietyt ääripisteet kohtaavat ja muodostavat unenomaisen sokkelon. La Rambla -bulevardilla ääripäät sekoittuvat yhteen. Siellä kohtaava: turistimassat, romunkerääjät, sutenöörit, diilerit, Marilyn Monroe -imitaattorit, McDonald'sit, miljonäärit, taskuvarkaat ja onnenonkijat. Tyyli, jolla Waiting for Barcelona tultaisiin toteuttamaan, oli minulle alusta alkaen hyvin selvä. Elokuvaan on pyritty saamaan unenomainen tunne, joka on läsnä ensimmäisistä sekunneista lähtien. Pyrimme valitulla tyylillä kuvastamaan päähenkilöidemme jopa kafkalaisiin mittasuhteisiin kasvavaa hämmennystä ja näyttää tämä kaunis kaupunki jonain sellaisena, jona emme ole sitä ennen nähneet. Elokuva oli mielestäni tärkeä tehdä monestakin syystä. Ensinnäkin, kun meillä on tällainen ihmisryhmä Euroopassa, joista ei puhuta ja jotka eivät saa ääntänsä kuuluviin, niin tässä elokuvassa he pääsevät keskiöön – toivon, että se lisäisi tietoisuutta heidän tilanteestaan. Elokuva on myös ensimmäinen laatuaan Espanjassa. Yhteiskunnallisen ja humanitäärisen tason lisäksi Waiting for Barcelona on tarina asioista, jotka yhdistävät meitä kaikkia tällä planeetalla. Tämä elokuva on myös yritykseni kuvata ikonista kaupunkia sen sivukujineen ja miljoonine tarinoineen - kuinka ne kaikki ovat tärkeitä palasia, jotka muodostavat tämän hämmentävän ja kiehtovan paikan nimeltä Barcelona.     Olavi Virta Olavi Virta Olavi Virta on elokuva Suomen kaikkien aikojen suosituimmasta laulajasta. Miehestä, jonka unelman sota katkaisi, miehestä, joka nousi köyhyydestä huipulle ja Suomen kansan rakastamaksi esiintyjäksi niin estradeilla kuin elokuvissakin ja joka menetti lopulta kaiken muun paitsi ainutlaatuisen äänensä. Se on elokuva miehestä, joka rakasti kauniita naisia ja jota kauniit naiset rakastivat. Miehestä, joka nautti vauhdista, amerikkalaisista autoista, aplodeista ja alkoholista. Koko sodanjälkeinen Suomi halusi kiihkeästi unohtaa ankeat ajat – tanssia, juhlia, unelmoida ja rakastaa. Tähän tarpeeseen Olavi Virta vastasi. Syntyi sadoittain levytyksiä ja ikivihreitä lauluja. Tuo elämänjanoa kiihkeänä sykkivä ajanjakso, viisikymmenluku uusine tuulineen, muutti koko maailman - myös Suomen. Huikealla menestyksellä on kuitenkin myös aina hintansa. Kun uudet ajat toivat tullessaan uudet tähdet, oli vanhojen aika astua sivuun. Vasta menetettyään kaiken, perheensäkin, Olavi Virta ymmärsi, että hänen elämänsä suurin rakkaus oli koko ajan ollut siinä aivan lähellä, mutta silloin kaikki oli jo liian myöhäistä. Sairastuttuaan vakavasti, opetteli Olavi Virta uudelleen kävelemään, puhumaan ja laulamaan. Hän nousi estradille keppiinsä nojaten, halveksivan yleisön pilkatessa ja nauraessa, mutta kun hän alkoi laulaa, yleisö hiljeni, ja kyyneleet kimalsivat kuulijoiden silmissä. Mestari oli palannut, vielä kerran.