Alex, Greger ja Henrik matkustavat syvälle Ruotsin syrjäseudulle aikomuksenaan viettää pidennetty viikonloppu lintuja ja suurriistaa metsästäen. Ensi kertaa mukaan kutsuttu Alex tuntee itsensä porukan outolinnuksi paitsi keltanokkaisuutensa, myös etnisen taustansa vuoksi. Hänen asemaansa ei myöskään helpota se, että Greger on hänen pomonsa ja isännän virkaa hoitava Henrik vähintäänkin arvaamaton persoona. Retken ensimmäiset päivät Alex varoo astumasta jahtitovereidensa varpaille ja kokee hankalaksi omaksua heidän intoaan, jossa sekoittuvat teatraalinen maskuliinisuus, entisaikojen sankareiden palvonta ja yhtäläisesti sekä harmonialle että hallinnalle perustuva käsitys ihmisen ja luonnon suhteesta. Jahdin edetessä Gregerin ja Henrikin metsästysmania alkaa tarttua Alexiin, joka todistaa kykynsä myös haulikon varressa. Kohonneen kilpailuhengen ja terävöityneen luontoyhteyden vallassa miehet päättävät jatkaa jahtia vielä muutaman päivän, vain huomatakseen, että jokin metsässä on muuttunut.
Lähde: Konsta Heikkinen/Espoo Ciné

Alex, Greger och Henrik är tre män som tillbringar en långhelg en en ensligt belägen stuga. De ska jaga änder vid en sjö och klövvilt i skogen. Jaktlyckan är god de första dagarna och deras tävlingsinstinkt höjs i takt med jaktlystenheten. Plötsligt försvinner alla djur i skogen och det blir kusligt tyst. Männen blir besatta av tanken att jakten måste fortsätta. Källa: Svensk Filmdatabas 2024

Ohjaaja Hisham Zamanin mukaansatempaavassa draamakomediassa kolme teini-ikäistä poikaa asuu pohjoisnorjalaisessa vastaanottokeskuksessa. Hamid, Aras ja Ismail ovat nuoria kaveruksia ja heillä on suuret unelmat. Mutta mikäli heidän maahanmuuttoprosessinsa eivät etene ennen heidän täysi-ikäisyyttään, joutuvat he jättämään Norjan ja palaamaan kotimaahansa. Teini-ikäisten lailla he päättävät karata, mutta kolmikon dynamiikka muuttuu, kun runosieluinen Hamid ihastuukin keskuksen uuteen tulokkaaseen, kapinalliseen Aidaan. Huikeassa talviympäristössä kuvattu elokuva on humoristinen ja hurmaava kuvaus ystävyydestä, nuoresta rakkaudesta, kasvukivuista ja haavoittuvaisuudesta.
Lähde: Anni Lappalainen/Walhalla

Spirande förälskelse förvirrar tre rymningssugna tonårskillar på nordnorsk flyktingförläggning i Hisham Zamans medryckande dramakomedi. Efter de belönade filmerna Before Snowfall och Letter to the King är Hisham Zaman tillbaka med A Happy Day, en varm och snöklädd film där han hämtar stoff från sina egna erfarenheter som flykting. Hamid, Aras och Ismail är unga män med storslagna drömmar, men de vet att om inget händer kommer de bli utkastade ur Norge så snart de blivit myndiga. På tonåringars vis bestämmer sig vännerna för att rymma, men trions självklara dynamik börjar i stället knaka i fogarna när poetiske Hamid kärar ner sig i rebelliska nykomlingen Aida. Mot en fond av outsägligt vackra vinterlandskap skapar Zaman en charmig och humoristisk film full av magi, tonårsromantik och existentiell utsatthet.
Källa: Jonas Holmberg/Göteborg filmfestival

Aaju Peter yrittää pyristellä irti väkivaltaisesta poikaystävästään, joka ei arastele häpäistä eikä lyödä. Poikaystävä ei ole ainoa valkoinen sortaja, jota Peter yrittää jättää taakseen. Dokumentissa Twice Colonized naisiin kohdistuva väkivalta muodostuu vertauskuvaksi Arktiksen alkuperäiskansojen kokemalle kolonialismille.

Aaju Peter on juristi, alkuperäiskansojen oikeuksien puolustaja ja vaatesuunnittelija – sekä kahdesti kolonisoitu. Hän oli vain 11-vuotias inuittilapsi, kun hänet lahjakkaana oppilaana lähetettiin Grönlannista kouluun Tanskaan. Hän oppi tanskan ja englannin kielen, mutta menetti kotikielensä lähes kokonaan. Naituaan kanadalaismiehen hän joutui kuitenkin todistamaan, ettei Kanada ole yhtään Tanskaa hellempi valloittaja inuiteille. Mikä olisi voinut murtaa hänet, teki hänestä intohimoisen alkuperäiskansojen oikeuksien puolustajan.

Seitsemän vuoden seurantadokumentin aikana pääsemme seuraamaan Peterin väsymätöntä työtä. Hän kampanjoi esimerkiksi EU:n hyljetuotteiden kauppakieltoa vastaan, joka murskasi monien inuitien elinkeinon. Kolonialismin manaaminen niin yhteiskunnasta kuin omasta mielestä on kuitenkin kovaa puurtamista: “Nyt olen siinä vaiheessa, että yritän dekolonisoida itseni kahdesti”, Peter kertoi Voguelle elokuvan ensi-illassa Sundancen elokuvajuhlilla.
Lähde: Sanni Myllyaho/Rakkautta ja Anarkiaa 2024

Den framstående inuitiska juristen Aaju Peter har hela sitt liv kämpat för sitt folks rättigheter. Nu, precis när hon är i färd med att lansera ett initiativ för att inrätta ett forum för ursprungsfolk inom Europeiska unionen, står hon också inför en svår, personlig resa för att läka sina egna sår efter att hennes son oväntat dör. 
Källa: norden.org