Aliens - Paluu

HUOM! Lipunmyynti KAVI:n näytöksiin alkaa esityspäivänä klo 16.00. Liput vain teatterin kassalta, ei nettimyyntiä.

Aiemmin konservatiivisesta toimintaelokuvasta Terminaattori (1984) tunnetun James Cameronin ohjaama jatko-osa Aliens – Paluu jatkuu tarinallisesti siitä, mihin Alien jäi. Androgyynisen ja fallisilla ominaisuuksilla varustetun mutta heteroseksuaaliseksi merkityn Sigorney Weaverin esittämä Ripley on ollut 57 vuotta horroksessa kukistettuaan tunkeutujan. Muukalaisen ja aluksen sukupuolet ovat nyt nurinkääntyneet: kuljetusalus on erittäin miehinen, muukalaisen taas äitiyden groteski parodia. Olion päämäärä ei ole nyt ruoka tai seksi vaan ihmisten käyttäminen jälkeläistensä hautomakoneina. Elokuvan keskeisin kauhun aihe onkin äidiksi tuleminen. Toisaalta elokuva myös ylistää äitiyttä. Orpotyttö Newt herättää Ripleyn uinuvat äidinvaistot. Silti Ripleyn suhde äitiyteen on ambivalentti. Toistuvat painajaiset hänestä kuoriutuvasta muukalaisesta tai yritys tehdä mieluummin itsemurha kuin tulla muukalaisen kantajaksi tarkentavat Ripleyn pelon kohteeksi nimenomaan raskaaksi tulemisen. Äitiyden ihanuuden ja kauhun ristiriita on selitettävissä psykoanalyyttisesti: äiti on lapsen alkuperäinen toinen, jonka lapsi tunnistaa itsestään erilliseksi - muukalaiseksi. Lapsen pohjimmainen avuttomuus tekee havainnosta traumaattisen ja saa aikaan äidin ja lapsen suhteen pohjimmaisen kaksiselitteisyyden. Ripley samaistuu muukalaisäidin haluun suojella jälkikasvuaan, mutta tajuttuaan samankaltaisuuden hän myös haluaa juuri siksi tuhota sen.