Seuraava näytös
OHJAUS
David Lynch
KÄSIKIRJOITUS
Frank Herbert, David Lynch
ROOLEISSA
Francesca Annis (Lady Jessica), Leonardo Cimino (The Baron's Doctor), Brad Dourif (Piter De Vries), José Ferrer (Padishah Emperor Shaddam IV), Linda Hunt (Shadout Mapes), Freddie Jones (Thufir Hawat), Richard Jordan (Duncan Idaho), Kyle MacLachlan (Paul Atreides), Virginia Madsen (Princess Irulan), Silvana Mangano (Reverend Mother Ramallo)
KESTO
2 h 17 min
Dyyni
Dune
HUOM! Lipunmyynti KAVI:n näytöksiin alkaa esityspäivänä klo 16.00. Liput vain teatterin kassalta, ei nettimyyntiä.
“Minulle Dyyni on pohjimmiltaan hyvin yksinkertainen tarina Messiaasta, joka syntyy ja kasvatetaan vapauttamaan kansansa. Se on tarina vallasta ja valvonnasta, yksityisistä ajatuksista ja julkisista toiminnoista” – David Lynch
Dyynin tapahtumat sijoittuvat vuoteen 10991. Kilpailevat Atreides ja Harkonnen -suvut taistelevat “maustetta”, ihmeitätekevää huumetta, tuottavasta Arrakis-aavikkoplaneetasta jonka pintaa vaeltavat jättimäiset pedot, hiekkamadot. Dyyni on tarina taistelijaksi ja johtajaksi kasvavasta Atreides-suvun prinssistä, joka johtaa Arrakiksen kansan voittoon keisarin ja Harkonnien hirmuvallasta. Tämän klassisen perustarinan sisältä löytyy monia uskonnollisia ja ekologisia teemoja sekä näkemys shakespearelaiset mittasuhteet saavuttavasta poliittisesta valtapelistä.
David Lynchin toinen pitkä elokuva Elefanttimies (1980) oli arvostelu- ja yleisömenestys, jonka jälkeen nuorelle ohjaajalle olivat avoinna monet ovet. George Lucas tarjosi Lynchille mahdollisuutta ohjata Star Wars -trilogian kolmas osa, Jedin paluu (1983). Lynch ei kuitenkaan halunnut sitoa käsiään tekemällä jatko-osaa, ja kieltäytyi kunniasta. Lynchin seuraava projekti oli sittenkin scifiä: tuottaja Dino De Laurentiisin tytär pyysi Lynchiä tekemään elokuvan Frank Herbertin eeppisen scifi-klassikon Dyynin (Dune, 1965) pohjalta. Lynch ei ollut aikaisemmin lukenut Herbertin romaania, mutta ihastui siihen heti: “Siinähän on vaikka mitä: realismia ja unia, erilaisia maailmoita, valtavasti sekä symboleja että toiminnallista seikkailua, fyysisestikin niin erilaisia olentoja. Harvoin yhteen aiheeseen on mahdutettu niin monia eri elementtejä” (Lynch).