Puuta, heinää ja muutama vesiperä

HUOM! Lipunmyynti KAVI:n näytöksiin alkaa esityspäivänä klo 16.00. Liput vain teatterin kassalta, ei nettimyyntiä.

Mainosfilmien ja musiikkivideoiden ohjaajana tunnetulla Guy Ritchiellä oli jo ennen Madonnan kanssa avioitumistaan hyvät suhteet popkulttuuripiireihin. Vuonna 1998 'Cool Britannia' -hypen ollessa kuumimmillaan, Ritchie ohjasi esikoiselokuvansa Puuta, heinää ja muutama vesiperä, joka edusti juuri sitä tyylikästä ja dynaamista kansakuntaa, jollaisena Britit halusivat itsensä nähdä. Elokuvan jättimäinen menestys Britannian lippuluukuilla osoitti, että myös brittiläinen elokuva pystyi ilmaisemaan sitä samaa nousevaa kansallistunnetta mitä suositut popyhtyeet Oasis, Blur ja Pulp sekä aikakauslehdet Face ja loaded olivat jo jonkin aikaa hyödyntäneet. Samalla Puuta, heinää.. oli eturintamassa luomassa uutta brittiläisen elokuvan kaanonia, joka vastusti perinteistä brittiläistä tapaa tehdä traditioihin nojaavaa elokuvaa. Uusi brittiläinen elokuva yhdisti tyylikkyyden ja realismin, se näkyi muotilehtien sivuilla ja se ammensi energiansa seksistä ja väkivallasta.

Lontoon gangsteripiireihin sijoittuva Puuta, heinää.. vetosi katsojiin paitsi teemoillaan, myös tuoreella tavallaan tehdä elokuvaa. Guy Ritchie yhdistelee elokuvassaan musiikkivideoista tuttua hengästyttävän nopeata leikkausta mainosfilmien kuvakikkailuihin. Terävä dialogi, jatkuvasti liikkuva kamera, hidastus- ja pysäytyskuvat sekä split screenin käyttö ovat velkaa Danny Boylelle ja Quentin Tarantinolle, mutta loivat yhdessä tyylin jota matkittiin vuosia etenkin brittielokuvassa. Niinpä vuosina 1998–2001 Britanniassa tehtiin 24 brittiläiseen alamaailmaan sijoittuvaa elokuvaa, mikä on enemmän kuin aikaisempana 20 vuotena yhteensä.