Disney esittää ohjaaja Jon Favreaun uuden live action -version elokuvasta Leijonakuningas, joka vie meidät Afrikan savannille, missä tuleva kuningas on juuri syntynyt. Simba ihailee isäänsä kuningas Mufasaa ja ottaa omat kuninkaalliset velvollisuutensa vakavasti. Mufasan veli Scar - juuri syrjäytetty kruununperijä - punoo omia juoniaan. Taistelu Jylhäkallion herruudesta, joka on täynnä petosta, tragediaa ja draamaa, johtaa Simban karkotukseen. Apunaan pari uutta, hauskaa ystävää Simba joutuu pohtimaan, miten isoksi kasvettuaan ottaa takaisin oman paikkansa.

Woody on aina ollut varma paikastaan maailmassa ja siitä, että hänen tärkein tehtävänsä on pitää huolta lapsestaan, oli sitten kyseessä Andy tai Bonnie. Joten kun Bonnien itse askartelema uusi rakas leluhahmo Kahveli julistautuu lelun sijaan “roskaksi”, Woody päättää näyttää Kahvelille, miksi sen olisi syytä arvostaa asemaansa lapsen leluna. Bonnien ja tämän perheen viedessä koko lelujengin mukanaan autolomalle Woody eksyy odottamattomalle sivupolulle, jonka varrelle osuu iloinen jälleennäkeminen hänen vanhan ystävänsä Bo Peepin kanssa. Vaikka hauraasta posliinisesta ulkokuoresta voisi toisin päätellä, yksinäiset vuodet tien päällä ovat tuoneet tämän luonteeseen reilusti rosoa ja kipakkaa seikkailuhenkeä. Kun Woody ja Bo sitten huomaavat, että niiden leluelämät ovat aivan eri maailmoista, he joutuvat samaan hengenvetoon toteamaan myös, että se taitaa sillä hetkellä olla heidän huolistaan pienin.

Ohjaajana Josh Cooley (“Rileyn ensitreffit”) ja tuottajina Jonas Rivera (“Inside Out - mielen sopukoissa” “Up - kohti korkeuksia”) ja Mark Nielsen (apulaistuottaja “Inside Out - mielen sopukoissa”) Disney·Pixarin “Toy Story 4” saapuu elokuvateattereihin 6. syyskuuta 2019.

FAKTATIETOA:

·       “Toy Story - leluelämää”, joka sai ensi-iltansa 22. marraskuuta 1995, oli ensimmäinen täysin tietokoneanimoitu kokoillan elokuva ja lisäksi siitä tuli koko vuoden tuottoisin elokuva. Se sai kolme Oscar®- ja kaksi Golden Globe® -ehdokkuutta.  

·       “Toy Story 2” oli kautta aikain ensimmäinen elokuva, joka valmistettiin, masteroitiin ja esitettiin täysin digitaalisesti. Se oli myös ensimmäinen animaatioelokuvan jatko-osa, joka tuotti enemmän lipputuloja kuin edeltäjänsä ja joka rikkoi ensi-iltaviikonlopun lipunmyyntiennätykset niin Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa kuin Japanissa. Se oli vuoden 1999 tuottoisin animaatioelokuva. Se palkittiin parhaan elokuvan Golden Globella komedioiden ja musikaalien sarjassa. Lisäksi se voitti Grammy®-palkinnon parhaasta alkuperäislaulusta (Randy Newman, “When She Loved Me”).

·       Vuonna 2010 julkaistu “Toy Story 3” palkittiin Oscarilla parhaan animaatioelokuvan ja parhaan alkuperäiskappaleen kategorioissa (Randy Newman, “We Belong Together”). Elokuva sai myös Golden Globe®- ja BAFTA-palkinnot parhaana animaatioelokuvana. Se oli toinen Pixar-elokuva, joka valittiin Oscar-ehdokkaaksi myös parhaan elokuvan kategoriaan. Lisäksi se on Pixarin kautta aikain toiseksi tuottoisin elokuva edellään vain “Ihmeperhe 2”. 

Lemmikkien salainen elämä 2  jatkaa kesän 2016 hittianimaation tarinaa siitä, mitä lemmikit puuhaavat niiden omistajien poissaollessa.

Terrieri Maxin elämässä on meneillään melkoisia mullistuksia. Hänen emäntänsä on mennyt naimisiin ja perheeseen kuuluu nyt myös taapero Lassi. Max huolehtii Lassin turvallisuudesta niin kovasti, että hänen hermonsa ovat aivan riekaleina. Kun perhe lähtee retkelle maatilalle, kaupungin kasvatti Max ja hänen koirakaverinsa Duke tekevät ensi kertaa tuttavuutta erilaisten maaseudun ilmiöiden kanssa. Kohdattuaan koiria pilkkanaan pitäviä lehmiä, vihamielisiä kettuja ja kauhistuttavan kalkkunan Max on entistä enemmän tuskissaan. Onneksi tilan veteraanivahti Roosterilla on takataskussaan muutamia elämänviisauksia, joiden ansiosta Max onnistuu selättämään neuroosinsa ja löytämään rohkeutensa.

Samaan aikaan kotipuolessa sisukas pomeranian Gidget yrittää pelastaa Maxin lempilelun, joka on joutunut hukkaan kissojen kansoittaman asunnon uumeniin. Apua hän saa Chloe-kissalta, joka on ihastunut kissanminttuun. Suloinen mutta pähkähullu pupu Lumipallo on saanut omistajaltaan tyylikkään supersankariasun ja elättelee nyt suuruudenhulluja haaveita kaksoiselämästä kasvottomana pelastajana. Kun peloton seurakoira Daisy tulee pyytämään Lumipallon apua vaarallisessa tehtävässä, hänen on kerättävä rohkeutensa ja astuttava oikean sankarin saappaisiin. Onnistuvatko Max, Lumipallo, Gidget ja muut eläinjengin jäsenet löytämään sisältään tarpeeksi sisua kohdatakseen pahimmat pelkonsa?

Illumination-studion kymmenes pitkä animaatioelokuva Lemmikkien salainen elämä 2 on odotettu jatko-osa kesän 2016 menestyselokuvalle. Se on täynnä Illuminationin elokuville leimallista kapinallista huumoria tarkastellessaan lemmikkieläinten tunne-elämää ja niiden ja omistajien välisiä siteitä. Samalla se vastaa jokaista lemmikin omistajaa kiehtovaan kysymykseen: mitä ne todella tekevät silloin, kun olemme poissa?

Elokuvan ovat tuottaneet Illuminationin perustaja ja johtaja Chris Meledandri ja hänen pitkäaikainen yhteistyökumppaninsa Janet Healy , tekijät mm. Grinch, Itse ilkimys ja Kätyrit –elokuvien takaa. Käsikirjoituksesta vastaa jälleen Brian Lynch ( Kätyrit ) ja ohjauksesta Chris Renaud ( Itse ilkimys -elokuvat).

PUHUMME SUOMEA!

Löytöretkeilijä ja seikkailija Sir Lionel Frost pitää itseään maailman parhaana myyttien ja mystisten hirviöiden tutkijana, mutta jostain kumman syystä muut eivät ole hänen kanssaan aivan samaa mieltä. Kun Sir Lionel Frost saa kirjeen kaukaa toiselta mantereelta, hän päättää näyttää epäilijöilleen ja matkaa kaukomaille todistaakseen aivan erityisen olion, isojalan, olemassaolon. Kirjeen kirjoittajaksi paljastuu herra Link, puuttuva linkki ihmislajin kehityksessä apinan ja ihmisen välillä. 

Suloinen, karvainen ja ihastuttavan kirjaimellinen herra Link on yksinäinen ja kaipaa lajitovereidensa seuraan Himalajan vuoristoon. Siksi tämä maailman rakastetuin legenda rekrytoi tutkija Sir Lionel Frostin auttamaan häntä löytämään kauan kadonneet sukulaisensa tarunomaisessa Shangri-Lan laaksossa. Yhdessä seikkailijatar Adelinan Fortnightin kanssa hurjapäinen huippujengi matkustaa maailman halki Himalajalle. Matkasta kehkeytyy vuosisadan seikkailu!

Huippujengi Himalajalla on maineikkaan Laika-studion sydämellinen stop-motion -animaatio, jonka keskiössä ovat erilaisuus, ystävyys ja itsensä hyväksyminen. Peloton päähenkilötrio oppii matkallaan, että joskus perheen voi löytää paikoista, joista sen viimeisenä olettaisi löytävänsä.

Kaikki Laikan edelliset neljä elokuvaa ovat olleet paitsi arvostelumenestyksiä ympäri maailman, myös ehdolla parhaan animaation Oscarin saajiksi.

Suomen elokuvasäätiön Ohjelmistotuki 2019.
 

Suomenkielisen ääniversion ohjaus: Antti LJ Pääkkönen.
Rooleissa: Mikko Penttilä (Putous), Hannes Suominen (Tuntematon sotilas, Tanssii tähtien kanssa), Anna Eriksson, Minttu Mustakallio, Tuukka Leppänen, Antti LJ Pääkkönen, Ilona Chevakova, Inkeri Wallenius, Jani Karvinen, Juha Varis, Juho Pitkänen, Jukka Voutilainen, Markus Bäckman, Taisto Oksanen

Ruotsinkielisen ääniversion ohjaus: Ingemar Åberg.
Rooleissa: David Hellenius, Ola Forssmed, Pernilla Wahlgren, Lill Lindfors, Adam Fietz, Annica Smedius, Ayla Kabaca, Dick Eriksson, Oscar Harryson, Sebastian Karlsson, Stephan Karlsén, Steve Kratz, Thyra Agneskog

Kaksitoistavuotias Tomi ( Konsta Hietanen ) muuttaa isänsä ( Antti Virmavirta ) kanssa etelän suurkaupungista Lappiin, lähelle maailman pohjoisinta eläinpuistoa. Isä on eläintutkija, joka on saanut tehtäväkseen kokeilla kesyn ilveksen sopeuttamista erämaahan. Kylän väki vastustaa petoeläimen vapauttamista, etunenässä pelätty salametsästäjä Haapala ( Jarmo Mäkinen ) sekä poromiehet.

Kaupungissa kasvanut Tomi kiinnostuu luonnosta ja läheisistä erämaista. Hänelle selviää, kuinka hänen äitinsäkin on nuorena joutunut vastakkain kyläläisten kanssa suojellessaan ilveksiä. Ilvesten häviämiseen paikkakunnalta liittyy salaisuuksia, joista kukaan ei halua puhua.

Tomi ehtii kiintyä eläinpuiston ilvekseen Leeviin, mutta isän projekti epäonnistuu. Tomin on toimittava. Hän vapauttaa ilveksen salaa, mutta huomaa pian, ettei kesyyntynyt ilves tunnu pärjäävän villissä luonnossa. Eläinpuiston partiot yrittävät kuumeisesti saada Leevin kiinni, ennen kuin se aiheuttaa vahinkoa ja salametsästäjä pääsee sen jäljille. Talven lähestyessä kyläläiset löytävät kuolleita poronvasoja ja petoviha nousee jälleen. Tomi päättää taistella ystävänsä puolesta, sillä hän on metsästäjien ainoa este ? ja ilveksen ainoa toivo.

Talvisessa erämaassa käydään taistelu elämästä ja kuolemasta. Tomin on löydettävä heikkokuntoinen ilves, voitettava häikäilemätön salametsästäjä ja saatava läheistensä luottamus takaisin. Sen lisäksi hänen on selvittävä hengissä äärimmäisissä luonnonoloissa. POIKA JA ILVES on koko perheen seikkailuelokuva nuoruudesta, ystävyydestä, luonnosta ja selviytymisestä.

Suomen elokuvasäätiön digitointituki 2019.

Supermarsu kertoo alakouluikäisestä Emiliasta, joka huomaa omaavansa lemmikkimarsunsa pureman jälkeen salaisia supervoimia. Supervoimille tulee käyttöä, kun Supermarsua pyydetään auttamaan silakoita ja pelastamaan saastunut Itämeri. Lisäksi Emilia ratkoo parhaan ystävänsä Simon koulukiusaamisasiaa. Haastavissa tehtävissään Emilia saa apua kokeneelta ja viisaalta jättiläismarsulta.

Elokuva perustuu vapaasti Paula Norosen vuoden 2009 Finlandia-junior -ehdokaskirjaan Emilian päiväkirja – Supermarsu pelastaa silakat.

PUHUMME SUOMEA! Huom: Koulukino-näytöksissä 2.3. alkaen!

Toivotamme sinut tervetulleeksi tutustumaan kuninkaallisen perheen vallattomimpaan vintiöön! Brittihovin suloinen lellikkikoira Rex on tottunut ylelliseen elämään. Kuningattaren suosikkipennun huomionhakuisuus on omaa luokkaansa ja hän aiheuttaakin pienimuotoisen diplomaattisen katastrofin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ollessa illallisvieraana.  

Kateellisten koirakavereidensa pettämänä Rex lähtee Buckinghamin palatsista häntä koipien välissä ja joutuu uusille kulmille katukoirien pariin. Palatsin lämpöön ja herkkuihin tottuneelle Rexille tämä on täysin uusi maailma. Varomattomana hän löytääkin itsensä keskeltä koirien Fight Clubia! Kuinka Rex pärjää uudessa ympäristössä? Selviytyykö hän takaisin kotiin kuningattaren luo? Matkalla sankarimme saa oppitunnin niin itsestään kuin ystävyydestä ja yhteistyön merkityksestä – ja valloittaa koko kansan sydämet.

Suomenkielisen ääniversion ohjaus: Petri Hanttu. Äänirooleissa: Pete Parkkonen, Henri Piispanen, Maria Ylipää, Tuomas Uusitalo, Tommi Korpela, Pihla Pohjolainen, Jussi Lampi, Karri Miettinen, Pasi Ruohonen, Katja Aakkula, Leena Uotila, Markku Huhtamo, Miiko Toiviainen, Pekka Autiovuori, Jukka Puotila, Sari Ann Stolt.

Kaikki näytökset: https://www.corgi-film.com

Huom! Koulukino-näytöksissä 2.3. alkaen, liput 6 euroa.

Ella Bella ja hänen paras ystävänsä Henri valmistelevat koko naapurustolle sirkusesitystä, jonka yllätysnumerona on jännittävä taikatemppu. Mutta kun lähistölle muuttaa uusi poika Joni, kaikki muuttuu. Henri ihailee uutta tulokasta ja hänen hienoja tavaroitaan, ja Ella huomaa jäävänsä ulkopuoliseksi. Kun Ella pyytää Henriä valitsemaan kuka hänen paras kaverinsa on, Henri karkaa eikä häntä löydy mistään. Nyt Ellan on tehtävä yhteistyötä Jonin kanssa löytääkseen Henrin, pelastaakseen sirkusesityksen ja ennen kaikkea heidän ystävyytensä. Ella Bella Bingo on lämmin ja hauska koko perheen elokuva, joka on täynnä vauhtia ja jolla on tärkeä sanoma. Polkupyöräseikkailun lomassa kolme kaverusta huomaa, miten taianomaista ystävyys voi olla.

Seitsemän ohjaajan yhteisteos tuulettaa asenteita näyttämällä naisen elämästä hetkiä, jotka jäävät yleensä piiloon.

Hillan romanttinen loma, Emmin kotibileet ja Miljan koulumatka saavat yllättävän käänteen, kun vieras lyöttäytyy seuraan. Samaan aikaan nuori näyttelijä Emppu harjoittelee elämänsä suurinta roolia ristiriitaisissa tunnelmissa. Toisaalla kokematon syyttäjä Aleksi valmistautuu kiireellä ensimmäiseen oikeusjuttuunsa, jota asianomistaja Niina on odottanut vuosia. Miian järjestämien firman juhlien tunnelma taas järkkyy, kun työkaveri Katja avautuu pomon lähentely-yrityksestä. On päätettävä nopeasti, miten tilanne ratkaistaan.

Railakas näkökulma näyttää arkemme uudessa valossa. Absurdi huumori itkettää ja naurattaa: voiko tämä olla totta?

Elokuva  Diva of Finland  on draamakomedia ystävyydestä ja suosion tavoittelusta.

Pohjoissuomalaisen pikkupaikkakunnan kaamoksessa Henna odottaa pääsevänsä muuttamaan pois yo-kirjoitusten jälkeen.Ystävät pitävät Hennaa säkenöivän lahjakkaana ja musikaalisena. Henna kipuilee tylsän ja turvallisen ympäristön odotusten ja siitä uloskasvamisen välimaastossa. Hennan äiti puolestaan ounastelee tyttärensä kapsahtavaan katajaan hetkenä minä hyvänsä.
Hennan syntymäpäivänä naapuriin muuttaa vantaalainen Silja.  Silja on kauniimpi, musikaalisempi, salaperäisempi ja levottomampi kuin Henna koskaan. Hän on kuin kirkas valo joka paljastaa kaiken Hennassa pelkäksi surkeaksi räpeltämiseksi. Hennan ystävät siirtävät huomionsa Hennasta lahjakkuutta ja uudenlaisuutta säihkyvään Siljaan ja mustasukkaisuus hiipii Hennan mieleen.
Henna ei voi kääntää katsettaan Siljasta, vaan alkaa stalkata tätä niin somessa kuin tosielämässäkin. Henna sokeutuu kateudesta stalkatessaan Siljaa, joka puolestaan näyttää saavan kaiken mistä Henna haaveilee. Elokuva on tarina kiivaasta kilpailusta ja sen yli kurottamisesta.

Diva of Finland on käsikirjoittaja-ohjaaja Maria Veijalaisen esikoisohjaus. Maria on ohjannut aiemmin mm. palkitut lyhytelokuvat  Nastassja Kinskin ja korkean paikan kammo  ja  Mun sydän, mun vika . Elokuvan ovat tuottaneet Mika Ritalahti ja Niko Ritalahti Silva Mysterium Oy:stä, osatuottajana Egil Ødegård norjalaisesta Evil Doghouse Productionsista. Elokuvan levittää SF Studios ja sen Suomen ensi-ilta on 11.10.2019.

Ricky ja hänen perheensä ovat olleet jo pitkään pulassa velkojensa kanssa. Kun lupaava tilaisuus tehdä lisätienestiä lähettinä ilmaantuu, Ricky tarttuu oljenkorteen. Mutta itsenäiseksi mainostettuun työhön franchise-yrittäjänä kuuluu lukuisia sudenkuoppia. Myös Rickyn vaimon työ hoitajana on raskasta, ja paineiden alla perheen välit alkavat rakoilla.

Yhteiskunnallisia aiheita herkkyydellä tarkkaileva Ken Loach (mm. Cannes-voittaja I, Daniel Blake ) kuvaa uudessa elokuvassaan vuoden 2008 finanssikriisin jälkeistä todellisuutta, uutta taloutta jossa työntekijöiden oikeudet kapenevat.

Berliinin elokuvajuhlien Hopeisella karhulla palkittu System Crasher kertoo koskettavasti 9-vuotiaasta Bennistä, joka valahtaa toistuvasti sosiaalihuollon turvaverkkojen lävitse. Sitkeä ja ylienerginen tyttö todetaan kerta toisensa jälkeen toivottomaksi tapaukseksi sekä hoitolaitoksissa että ryhmä- ja sijaiskodeissa. Ja juuri sitä Benni haluaakin – hänen ainoa tavoitteensa on päästä takaisin kotiin, äidin luokse. Epävarma äiti ei kuitenkaan usko pärjäävänsä tyttärensä kanssa. Kun kaikkea muuta on kokeiltu, Bennille palkataan vihanhallintaan erikoistunut terapeutti Micha. Toivo herää, mutta onnistuuko Micha siinä mikä on tähän asti näyttänyt mahdottomalta? Löytyykö Bennille paikka maailmasta?

Pienen ihmisen rakkaudenkaipuuta kuvaava rehellinen ja riipaiseva elokuva näyttää, kuinka väsymättömästi lastensuojelun ammattilaiset yrittävät palauttaa Bennin luottamusta elämään ja muihin ihmisiin. Nuori Helena Zengel tekee uskomattoman roolisuorituksen villinä ja herkkänä Benninä.

Elvis & Onerva on Mikael Syrjälän käsikirjoittama ja ohjaama esikoiselokuva, joka kertoo nuoruuden vaikeudesta sekä yhteisön ahtaudesta.

Onerva (Mimosa Willamo) muuttaa uutena kaupunkiin ja ihastuu oitis Elvikseen (Johannes Brotherus). Kumpikaan ei uskalla myöntää ihastumistaan toisiinsa. Elvis kokee painetta miehisyydestä kavereidensa Ollin (Joel Hirvonen) ja Maxin (David Sandqvist) painostuksen alla. Elviksen kotoa ei tukea heru, sillä hänen vanhempansa eivät voi edes ruokailla samaan aikaan samassa huoneessa.

Toisaalla Onerva ystävystyy Pepin (Ella Lymi) ja Miljan (Saana Koivisto) kanssa. Peppi huitelee omissa maailmoissaan, kun Milja potee mustasukkaisuutta exästään Elviksestä. Onerva haluaisi sopeutua tähän kaveriporukkaan, mutta kokee sen vaikeaksi niin ystäviensä kuin isänsäkin puolesta. Onervan isä kaipailee kuolleen puolisonsa perään ja Onerva yrittää pitää uutta arkea pystyssä. Hän ja Elvis eivät kuitenkaan voi olla ajattelematta toisiaan.

Kaupungin aikuiset niin Onervan isä kuin Elviksen vanhemmat, sekä nuorten opettaja ja rehtori eivät ymmärrä, mitä heitä ympäröivien nuorten elämässä tai maailmassa ylipäätään tapahtuu. Kaikki yrittävät puuttua, mutteivät osaa. Vaikeista asioista vaietaan, eikä iloista iloita.

Kaikki nuoret päätyvät tehdasbileisiin, joissa päihdytään yskänlääkkeestä. Bileissä Elvis ja Onerva pakenevat muista hetkeksi toisaalle, jolloin tapahtuu peruuttamatomia käänteitä koko yhteisön arjessa. Koko yhteisö on tilanteessa, jossa jonkun pitäisi tehdä jotain.

OHJAAJAN SANA

Elvis & Onerva kertoo hyväksynnän kaipuusta: Unelmasta, että suosittuna vihdoin voisi olla oma itsensä. Kun aloitin taidekoulussa, meiltä kysyttiin mitä pelkäämme. Mielestäni kysymys oli hassu, sillä enhän minä pelännyt mitään. Koulumme pienissä piireissä koin välillä tuntemuksia, joita en silloin ihan ymmärtänyt tai osannut käsitellä. Aloitin kirjoittamisen ja myöhemmin huomasin pelkääväni yksinjäämistä, sitä tämä elokuva käsitteleekin.

Halusin ystävien kanssa tehdä elokuvan nuoruudesta kun vielä olimme nuoria. Elvis & Onerva on elokuva ensirakkaudesta, nuoruuden epävarmuudesta, sukupuolirooleista ja siitä mihin ne voivat johtaa. Muistan teininä miten tavallista oli kuulla, että kaverit olivat olleet mökillä tai ulkomailla ja “menettäneet” neitsyytensä. Tämä elokuva käsittelee juuri maskuliinisuutta ja miesten suhdetta läheisyyteen. Perinteisesti seksi on ainoa areena jossa miehet saavat näyttää herkkyyttä tai haavoittuvuutta. Ja jos ei seksiä pysty harrastamaan, voi ainakin väittää harrastaneensa, koko mekanismin lopulliset seuraamukset joutuu useimmiten kärsimään muut kuin miehet. Samalla isossa osassa on suomalainen puhumattomuuden kulttuuri ja vaikeus käsitellä hankalia asioita.

Elokuvat loppuvat, kun rakastava pari saa toisensa mutta oikea elämä ei pääty siihen, joskus emme voi muuta kuin pysähtyä hetkeksi ja vaihtaa suuntaa.

Reetta Huhtanen: AATOS JA AMINE (Suomi/Belgia/Saksa 2019)  73 min -ensi-ilta 9.8.2019

Kuusivuotias Aatos ja hänen ystävänsä etsivät elämän merkityksiä pommi-iskujen ravistelemassa maailmassa.  Molenbeekin kaupunginosa Brysselissä on mediassa leimattu jihadismin pääkaupungiksi, mutta 6-vuotiaille pojille Aatokselle ja Aminelle se on tavallista kotiseutua. Pojat etsivät yhdessä vastauksia isoihin kysymyksiin. Aatos haluaa itselleen oman jumalan koska Aminella on jo Allah, mutta asiaa mutkistaa Aatoksen ystävä Flo, jonka mielestä ihmiset, jotka uskovat Jumalaan ovat tulleet hulluiksi. Aikuisten maailma keskeyttää väkivaltaisesti lasten leikit kun lähistön metroasemalle tehdään terrori-isku. Panssariajoneuvot, aseistetut sotilaat ja poliisit täyttävät kadut. Iltasadut herättävät väkivaltaisia kuvia ja jopa ystävyys joutuu koetukselle.

Nykymaailmassa, jossa rajalinjoja meihin ja muihin, "toisiin", tehdään nimenomaan uskontojen perusteella, päähenkilön ennakkoluuloton asenne näyttää mikroskooppisessa mittakaavassa, kuinka kulttuurisilla rajapinnoilla voi aivan hyvin elää ilman mustavalkoisia jakolinjoja. Katsomme maailmaa uteliaan pojan silmin, jonka leikeissä ystävien kanssa hypitään kepeästi muslimeista kristinuskoon ja kreikan mytologiaan.

Ohjaajan sana

Kolme vuotta takaperin aloin kuulla kiinnostavia tarinoita siskoni pojasta Aatoksesta ja heidän perheensä elämästä Brysselin Molenbeekissa, kaupunginosassa, jossa suuri osa väestöstä on muslimitaustaisia. Samaan aikaan kun muu maailma rakenteli vastakkainasettelujaan, Aatos sen sijaan oli alkanut kiinnostua intensiivisesti ympäröivästä muslimiyhteisöstä, siitä miten uskonto kuului ja näkyi arjessa, eritoten hänen parhaan ystävänsä Aminen elämässä. Aatoksella oli loputtomia kysymyksiä jumalasta ja hän halusi löytää jumalan myös itselleen. Koin että jotain mielenkiintoista oli meneillään ja kuvaamaan oli lähdettävä saman tien, koska kyseinen vaihe saattoi 6-vuotiaalla olla ohi nopeastikin. Aatoksen jumalapohdinnoissa ja keskusteluissa ystäviensä kanssa tiivistyvät aikuisten maailman realiteetit ja ideologiset kysymykset. Elokuva katsoo maailmaa lasten näkökulmasta: kuinka he reflektoivat aikuisten uskomuksia ja rakentavat omaa maailmankuvaansa. Aikuiset halusin elokuvassa pitää taka-alalla.

Päähenkilöissäni Aatoksessa sekä hänen ystävissään Aminessa ja Flossa minua kiinnosti nimenomaan heidän ennakkoluulottomuutensa, joka näyttää kuinka kulttuurisilla rajapinnoilla voi aivan hyvin elää ilman mustavalkoisia jakolinjoja. Leikin lomassa saatetaan käydä väittelyitä hyvinkin perustavanlaatuisista maailmankatsomuksellisista aiheista, mutta näissä sanaharkoissa ei jaella tuomioita, vaan opitaan lisää toinen toisiltaan.

Aloitin elokuvani kuvaukset ennen Brysselin terrori-iskuja. Ne tapahtuivat kesken kuvaustemme, ja tietenkin tavallaan lavensivat aiheen pinta-alaa. Minua ei kuitenkaan kiinnostaneet iskut sinänsä, vaan se miten tapahtunut heijastui lasten maailmaan, heidän leikkeihinsä ja pohdintoihinsa.

Tonislav Hristov: VEERAN MAAGINEN ELÄMÄ (Suomi/Bulgaria/Tanska 2019) 87 min

Veera, 25, yrittää pärjätä lapsuutensa traumojen kanssa. Hän käy terapiassa. Se auttaa, muttei tarpeeksi. Hän larppaa.  Larpeissa (live-roolipelitapahtuma) osallistujat saavat uuden henkilöhahmon, pyrkivät omaksumaan fiktiivisen hahmonsa tarinan ja arvot, suorittavat tehtäviä niin ikään fiktiviisissä kohteissa ollen samalla jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisten hahmojen kanssa.

Larpatessaan Veerasta tulee V. Ja V voi tehdä asioita, joihin Veera ei kykene. Ja larppaajista Veera (ja V) löytää ystäviä ja sukulaissieluja, joita jokainen nuori kaipaa.

Veera ei ole tavannut isäänsä 14 vuoteen. Isä ryyppäsi ja kohteli lapsiaan kaltoin, kunnes äiti heitti hänet ulos.

Veeralla on veli, Ville 29, joka on kehitysvammainen. Ville tapaa isää silloin tällöin, ja he ovat alkaneet ryypiskellä yhdessä. Villeä myös kiusataan. Useimmiten asialla ovat ihmiset, jotka eivät ymmärrä hänen vammansa luonnetta.

Veera yrittää auttaa veljeään opastamalla myös tätä larppaamaan. Ennen kaikkea hän yrittää käyttää live-roolipelaamisen taikaa päihittääkseen pelkonsa ja menneisyytensä haamut. Hän haluaa kohdata ja haastaa isänsä.

Lapsuuden traumasta eroon taisteleminen on fyysinen ponnistus ja vaativa henkinen puristus nuorelle, jonka lapsuuden vanhemman alkoholismi, ryyppääminen ja väkivalta, rikkoo. Järjettömän moni nuori elää yksin traumojen tuottaman uupumuksen kanssa ilman kanavia kohdata tai työkaluja työstää lapsuuden pelkoja ja kokemuksia uhasta.

Veeran maaginen elämä on keino tavoittaa nuoria, joiden koko loppuelämän kääntäminen parempaan suuntaan on paras ratkaisu. Veeran vahva oma tahto selviytyä ja taito itse löytää keinot traumojen käsittelemiseen voi tarjota voimaannuttavan kokemuksen. Elokuva on aito kuvaus siitä, että traumojen selättäminen on mahdollista eikä sitä tarvitse tehdä yksin. On mahdollista oppia luottamaan toiseen ihmiseen - uudestaan.

Ohjaajan sana:

"Minua on aina kiinnostanut faktan ja fiktion välinen raja. Millä tavoin dokumenttielokuvien henkilöt ovat todellisia ja missä määrin he vain esittävät rooleja, joita pitävät totena?
Kun tapasin Veeran, tämän elokuvan päähenkilön, ymmärsin oitis aiheen elokuvallisen ja filosofisen potentiaalin. Saatoin kerrankin liikkua vapaasti faktan ja fiktion välillä vailla eettisiä pulmia, koska se on elokuvanikin aihe; sen henkilöt tekevät itsekin samoin arjesta selviytyäkseen." -Tonislav Hristov

Vedenneito kertoo 13-vuotiaan Emikan ja hänen serkkunsa Antin riemukkaista hetkistä Saimaan saaressa huikaisevan järviluonnon keskellä, kaikkina neljänä vuodenaikana. Yhdessä serkukset menevät koskemattomaan metsään, uivat, kalastavat ja keräävät mustikoita. Talvella he yöpyvät järven jäällä, revontulten alla. Keväällä he kohtaavat maailman harvinaisimman hylkeen, saimaannorpan.

Vedenneito on henkeäsalpaavan kaunis luontoseikkailu koko perheelle.