Elokuvassa Heinähatun ja Vilttitossunperhe perhe lähtee lomalle. Äidillä Hannalla on ihana viikko suunniteltuna ylellisessä huvilassa. Sattumalta Kattilakosket päätyvät kuitenkin väärään ”huvilaan” kylän poliisien mökkinaapureiksi. Konstaapelit huomaavat tilanteen ajoissa ja naamioituvat taiteilijaveljeksiksi saadakseen olla rauhassa Kattilakosken perheeltä. Heinähatun ja Vilttitossun epäilykset heräävät heti, ja suuri vakoiluseikkailu alkaa. Kun kaiken lisäksi vankikarkurit piileskelevät lähimaastossa, väärinkäsitykset johtavat värikkääseen seikkailukomediaan.

Elokuva perustuu Sinikka ja Tiina Nopolan kirjoittamaan suosittuun kirjaan, Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset. Heinähattu ja Vilttitossu -kirjasarjaan kuuluu 20 teosta, ja niitä on käännetty mm. ranskaksi ja japaniksi. Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset on palkittu lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto Anni Swan -mitalilla. Kirjasarjaa julkaisee kustannusosakeyhtiö Tammi.

Brownien perheeseen onnellisesti asettunut Paddington on päässyt yhteisönsä suosioon jakaen iloa ja marmeladia minne ikinä meneekään. Etsiessään täydellistä lahjaa Lucy-tädilleen tämän 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi, hän löytää ainutlaatuisen ponnahduskirjan herra Gruberin antiikkipuodista. Voidakseen ostaa kirjan Paddington ryhtyy tekemään erilaisia hanttihommia. Mutta kun kirja varastetaan, on Paddingtonin ja Brownien selvitettävä, kuka on varkauden takana.

Vanhemman seurassa -K4- Lapset alle 12 vuotta 7€ (lastenleffa -näytöksiin)

Félicie on nuori orpotyttö Bretagnesta, jolla on vain yksi intohimo: tanssi. Parhaan ystävänsä Victorin kanssa, joka haluaa tulla kuuluisaksi keksijäksi, he toteuttavat hurjapäisen pakoretken orpokodista Pariisiin - tuohon valojen ja unelmien kaupunkiin, jossa Eiffel-torni on vasta rakenteilla. Félicien tulee ponnistella kovemmin kuin koskaan aiemmin saavuttaakseen villeimmän unelmansa ja tulla valituksi prima ballerinaksi Pariisin oopperaan.

Palkittu* koko perheen fantasia-animaatio Milo - Kuun vartija valloittaa elokuvateatterit 9. kesäkuuta!

Kuun ja Auringon vartijat siirtävät juhlallisessa seremoniassa vastuunsa seuraaville valituille. Kaikkien suureksi yllätykseksi pieni Milo tulee valituksi uudeksi Kuun vartijaksi. Milo ei kuitenkaan tunne itseään kykeneväksi täyttämään hänelle luovutettua kunnia-asemaa. Milo ei ole myöskään yksin mielipiteensä kanssa ja sekä Kuun että Auringon vartijoiden tehtäviä alkaa havitella kieroin juonin muutkin. Aurinko ja Kuu sekä koko maailma ovat pian vaarassa.

* Tokyo Anime Award Festival: Paras elokuva, TIFF Kids International Film Festival: Paras elokuva 8-10-vuotiaille, Stockholm Film Festival Junior: Paras elokuva 6-10-vuotiaille

Talvi tekee tuloaan Muumilaaksoon. Nuuskamuikkunen nostaa repun selkäänsä ja lähtee retkilleen, muumiperhe valmistautuu talviunille. Mutta tämä talvi on erilainen – Muumipeikko päättää pysytellä hereillä ja lähteä tutkimaan talven ihmeitä. Tuttujen lisäksi lumen peittämässä laaksossa vilisee monenlaisia vierailijoita. Kun Muumipeikko kuulee pimeimmän vuodenajan erikoisimmasta vieraasta, päättää hän tehdä kaikkensa, jotta vieras tuntisi itsensä tervetulleeksi. Vierasta kutsutaan nimellä Joulu ja hänen tuloonsa liittyy runsaasti salaperäisiä erityisvalmisteluja. Myös vieraan mukanaan tuomat lahjat houkuttelevat Muumipeikkoa. Koko perheen on oltava hereillä ja valmistauduttava Joulun tuloon!

Lue lisää sivustolta: Moominsatchristmas.com

Facebook: https://www.facebook.com/Muumienjoulu

NÄYTÖS POHJOISSAAMEKSI SU 3.12. klo 14.00 Arthouse Cinema Niagarassa
Tekstitetty suomeksi

Jakub Wroński ja Ira Carpelan: MUUMENIID DIIDADÁLVI
(Suopma/Polska 2017) -S- 82 min – vuosttaseahket 1.12.2017

”Dálvi lea boađi boađi Mumenvággái. Mumrihkka nahkeha rehpo sealgái ja vuolgá máttás, mumenbearaš ráhkkana dálvenahkáriidda. Muhto dát dálvi lea earálágan – Mumi mearridage gohcit dálvvebotta ja vuolgit dutkat dálvvi ipmašiid. Vákkis, man muohta lea gokčan, vileštit oahppásiid lassin iešguđetlágan guossit. Go Mumi gullá erenomáš guossis, gii boahtá buot seavdnjadeamos jagiáigge, mearrida son leat nu guossegieris go beare vejolaš ja sávvat bures boahtima guossái. Guossi gohčodit namain Juovllat ja su boahtimii ferte ráhkkanit iešguđetlágan suollemas doaimmaiguin. Skeaŋkkat, maid guossi buktá, geasuhit ollu Mumi. Olles bearaš ferte gohcit ja ráhkkanit Juovllaid boahtimii!
Filbma vuođđun lea Tove Janssona ráhkistuvvon girji Diidadálvi.” (govvádusa eahpevirggálaš jorgalus: MV)

Rakastettu Studio Ghibli -klassikko palaa teattereihin yhdeksi päiväksi!

NYT UUSI DIGITAALINEN VERSIO!

Hayao Miyazakin kolmas pitkä elokuva Totoro on Studio Ghiblin tuotannon hurmaava peruskivi ja ehkä kaikkein kallisarvoisin elokuva-aarre. Totoro-hahmo on myös koko Ghiblin uusi logo. Totoron nostalginen, 30-luvun Showaan sijoittuva luonnonläheinen maailma ja tarina uuteen taloon muuttavista siskoksista sekä viereisessä metsässä elävistä maagisista karvaturreista sisältää useita Miyazakin tuotannon kantavia teemoja.

Totoro on kunnianosoitus luonnonvoimille. Miyazaki kertoo tarinan uuteen kotiin – jossa ainakin melkein kummittelee – ja läheiseen metsään tutustuvien 10- ja 4-vuotiaiden tyttöjen näkökulmasta. Totoro ei ole kiinnostunut aikuisesta pyrkimyksestä järjestykseen tai logiikkaan. Totoro jakaa hyvää mieltä edesvastuuttoman omapäisesti ja mielivaltaisesti. Totoro on kuin säätila, mahdoton ennustaa. Sen mukaan on vain elettävä. Sen viehätysvoimaa ei voi mitenkään kiertää eikä väistää. Totoro on maailmanlaajuinen ilmiö. Kerrankin elokuva joka sopii taatusti kaiken ikäisille.

Elle Marja käy saamelaista koulua pikkusiskonsa kanssa ja pian on hänen aikansa ryhtyä perheen poronhoitajaksi. Hän kuitenkin unelmoi elämästä toisaalla, kaukana kyläläisten piikittelystä ja halveksunnasta ja koulun rautaisesta kurista ja kolttapukupakosta. Tilanne kärjistyy koululla pidettävien rotubiologisten tutkimusten myötä ja Elle Marja päättää jättää kaiken ja sulautua kantaväestöön. Hän varastaa ruotsalaisen opettajansa vaatteet ja suuntaa Uppsalaan. Mutta oman identiteetin vaihto osoittautuu vaikeammaksi kuin hän uskoikaan.

“The truth is, we cannot speak other than by our paintings”
-Vincent van Gogh

27. heinäkuuta, 1890. Loukkaantunut hahmo kompuroi alamäkeen iltahämärässä, pienessä Auversin kaupungissa. Hänellä ei ollut mitään mukanaan; hänen kätensä puristivat tuoretta, vuotavaa ampumahaavaa.

Mies oli Vincent van Gogh, silloin tuntematon maalari, nyt maailman kuuluisin taiteilija.

Hänen traagista kuolemaansa ympäröivät spekulaatiot. Mysteeriksi on jäänyt, miten ja miksi hänet ammuttiin.

Loving Vincent kertoo tämän tarinan.

Vuoden odotetuimpiin tapauksiin kuuluva elokuva vangitsee ainutlaatuisesti Vincent van Goghin elämän, kuoleman ja taiteen antamalla äänen miehen yli 800 kirjeelle ja herättämällä hänen maalaustensa hahmot eloon. Yli 65 000 öljyvärimaalauksesta koostuva, maailman ensimmäinen kokonaan käsinmaalattu täyspitkä elokuva on 150 taiteilijan mykistävä taidonnäyte. Tuloksena on Oscar-palkittujen tuottajien uskomaton tarina epätoivosta, luovuudesta ja intohimosta – elokuva, jonka kaltaista et ole koskaan aiemmin kokenut.

"Hämmästyttävä" - The Independent

"Kertakaikkisen mykistävä" - Metro UK

"Täysin ainutlaatuinen Vincent van Gogh -elämys... Mestariteos" - NBC Nightly News

"En ole koskaan kokenut mitään vastaavaa" - The Telegraph

Annecy International Film Festival – Audience Award    
Shanghai International Film Festival – Best Animation


Kieli: englanti / Tekstitys: suomi & ruotsi

Vuonna 1895 veljekset Louis ja Auguste Lumière kehittivät kinematografin ja tallensivat maailman ensimmäisiä liikkuvia kuvia: Työläiset lähtevät Lumièren tehtaasta, Kasteltu kastelija… He keksivät elokuvallisen näyttämöllepanon, kamera-ajon ja jopa erikoistehosteet ja remaket, mukaan lukien elokuvan taiteellisena ilmaisuna! Cannesin elokuvajuhlien ja Institut Lumiéren johtaja Thierry Frémaux on valinnut veljesten 1.400:sta elokuvasta 114 valioyksilöä: juhlittuja mestariteoksia sekä tuntemattomia löytöjä, jotka on koostettu ja restauroitu 4K-tasoon.

Joulukuussa 2016 Suomen musiikkihistoriassa päättyi yksi luku, kun maan merkittävimpiin punk-bändeihin kuuluva Pertti Kurikan Nimipäivät päätti lopettaa uransa huipulla. Tokasikajuttu näyttää bändin nousu- ja laskukiidot yhtyeen kolmen viimeisen vuoden ajalta.

Noustuaan koko kansan suosioon vuonna 2012, tämä ilmiömäinen kvartetti jatkoi valloitusta niin Suomessa kuin ulkomailla; bändi ehti keikkailla uransa aikana yhteensä 16 eri maassa ja esiintymisiä oli yhteensä lähes 300. Lisäksi vuonna 2015 yhtye rokkasi tiensä Euroviisuihin Suomen edustajana.

Tiiviin keikkailun ja menestyksen tuomat paineet tuntuvat bändin sisällä. Kari kipuilee julkisuuden ja menestyksen mukana tulleiden houkutusten ja velvollisuuksien kanssa. Sami laajentaa reviiriään politiikan ja uskonnon parissa. Tonin ja bändin kitarateknikko Niilan rakkaus samaa naista kohtaan synnyttää heissä väkivaltaisia tuntemuksia. Pertti on saanut tästä kaikesta tarpeekseen ja päättää jäädä eläkkeelle.

Tokasikajutussa seurataan tämän historiallisen yhtyeen viimeisiä yhteisiä vuosia, eikä draamalta, kyyneleiltä ja nauruilta vältytä. Elokuva on itsenäinen jatko-osa vuonna 2012 samalta tekijätiimiltä valmistuneelle ja kulttimaineeseen nousseelle Kovasikajuttu -elokuvalle. 

15-vuotias puolalainen Wojtek matkustaa vanhempiensa kanssa Ruotsiin poimimaan mansikoita. Määränpää on Listerlandet Itämeren rannalla Blekingessä, Etelä-Ruotsissa. Siellä Wojtek tutustuu isännän tyttäreen Anneliin, ja nuoret alkavat tapailla salaa, mutta suhdetta vaikeuttaa heidän keskinäinen epätasa-arvonsa. Anneli ei uskalla näyttää avoimesti tunteitaan koska tietää, ettei ympäristö hyväksyisi heidän suhdettaan. Wojtekin mielestä Anneli leikkii hänen tunteillaan. Lopulta heidän suhteensa paljastuu, mikä johtaa voimakkaisiin reaktioihin.

Wiktor Ericssonin Mansikkamaa on puolalaisen vierastyöläisen ja ruotsalaisen talontyttären liikuttava rakkaustarina. Tarina sijoittuu Blekingin kauniille mansikanviljelyseudulle, mutta se kuvaa vastakohtien ja ennakkoluulojen maailmaa.

"Though the setting may be specific, its appeal is universal, boasting a texture so rich, you can practically smell the ripe strawberries in the air."
Peter Debruge, Chief International Film Critic, Variety

Omaa polkuaan kulkevat bestiskapinalliset Satu ja Heidi sabotoivat pinnallisia kesähäitä, koska vannovat ettei rakkaus ole kaupan - kunnes Heidi ihastuu päätä pahkaa kuumaan lätkälupaukseen Lauri Mäntyvaaraan. Satu jää yhtäkkiä yksin vallankumouksensa kanssa, kun Heidin silmissä tanssii vain söpöjä kissanpentuja sekä rasvattuja rintalihaksia.

Apua olisi tarjolla Heidin isoveljeltä Henriltä - mutta onko hän crocseineen vain toisenlainen uhka? Ystävyys, rakkaus ja maailmanparantaminen törmäävät lätkän, liekinheittimien ja surrealistisen rahkaristeilyn kanssa. Satu joutuu päättämään, mitä hän oikeasti haluaa. Ja uskaltaako sitä tavoitella.

Aku Louhimiehen   Tuntematon sotilas  on  Väinö Linnan  klassikkoromaaniin perustuva kuvaus jalkaväkiosaston yli kolmivuotiseksi venyvästä sotatiestä Suomen jatkosodassa. Elokuva kertoo Rokan, Kariluodon, Koskelan, Hietasen ja heidän taistelutovereidensa tarinan – miten toveruus, huumori ja halu jäädä henkiin yhdistävät miehiä matkalla sinne ja takaisin. Sota mullistaa niin yksittäisen sotilaan kuin kotirintamalle jääneidenkin elämän ja jättää jälkensä koko kansakuntaan. 

Tuntematon sotilas -elokuvan pääosia näyttelevät Eero Aho (Rokka), Johannes Holopainen (Kariluoto), Jussi Vatanen  (Koskela) ja Aku Hirviniemi  (Hietanen). Muissa rooleissa nähdään lukuisia sekä entuudestaan tuttuja että suurelle yleisölle uusia nimiä, esimerkiksi Hannes Suominen, Juho Milonoff, Samuli Vauramo, Matti Ristinen, Paula Vesala , Arttu Kapulainen, Joonas Saartamo , Andrei Alén , Marketta Tikkanen ja Diana Pozharskaya . Elokuvan käsikirjoitus (Louhimies ja Jari Olavi Rantala ) pohjautuu Väinö Linnan Tuntemattomaan sotilaaseen .

"Sinunkin puhelimesi on osa tätä draamaa ja tragediaa.”

Puhelin oli keksimisensä jälkeen pitkään Suomessa harvinainen. Ainoastaan tehtailijat ja tehtaat, virkamiehet ja virastot hoitavat asiansa liikkumatta vain luuriin puhumalla. Suomalaiset kävivät kylässä toistensa luona vaihtaakseen kuulumisensa ja nopein tapa välittää viestejä oli kirjeposti. Suomen teollistuessa voimakkaasti ja elintason noustessa 60-70-luvuilla Posti-ja lennätinlaitos ja paikalliset puhelinosuuskunnat kasvoivat ripeästi ja televiestintä vahvistui. Vaikka ensimmäistä varsinaista matkapuhelinta (NMT) kehitettiin yhteispohjoismaisena projektina, oli Suomi tässä  teknologiassa jo silloin maailman huippujen joukossa. 

Eräänä päivänä Nokia - nimisessä yhtiössä tajutaan, että pian jokaisella on matkapuhelin. Viime vuosituhannen lopussa - uuden alkaessa Nokia on kuuma nimi ympäri maailmaa. Yrityksen innovatiivinen ja aikaansa askeleen edellä oleva tutkimus- ja tuotekehitystyö – innostunut ilmapiiri vailla vertaansa. Nokian voittoisa kulku huipentuu siihen, että joka neljännessä taskussa ympäri maailmaa soi suomalainen kännykkä ja Nokia tune on maailman tunnetuin soittoääni. Suomalainen puhelin on ilmiö.  Nokia: ”Connecting People"

Arto Koskisen dokumenttielokuva Nokia Mobile - matkapuhelimen tarina käy läpi suomalaisen matkapuhelimen synnyn, menestyksen ja tuhon ajan. Nokian avulla Suomi nousi masennuksen kourista matkapuhelinmaailman johtajaksi. Vuonna 2013 Nokia myytiin Microsoftille; minkälaisten vaiheiden jälkeen yksi nykyajan menestyneimmistä teknologiayrityksistä ajautui umpikujaan? Voimmeko oppia saagasta jotain? Tarina aukeaa keksijöiden ja insinöörien näkökulmasta – niiden ihmisten kertomana, jotka työskentelivät yhtiössä alusta alkaen, kukoistuksen aikana ja lopun häämöttäessä – ”We were connecting people”.

TOVERI, MISSÄ OLET NYT?

Vuonna 1988 20-vuotias Kirsi Marie Liimatainen lähtee Itä-Berliiniin. Tampereella hän on kuulunut talonvaltaajiin, nyt suuntana on DDR:n kansainvälinen nuorisokorkeakoulu ”Wilhelm Pieck”. Oppiaineena on Marxismi - Leninismi. Koulun oppilaat tulevat ympäri maailmaa, yhteensä yli 80 maasta - rautaesiripun molemmin puolin. Osa saapuu maahan laillisesti, toiset peitenimen turvin. He ovat vapaustaistelijoita, puolueaktivisteja ja opiskelijaliikkeen edustajia. Nuoria ihmisiä, joita yhdistää toivo paremmasta maailmasta. Kampuksella eletään kansainvälisen solidaarisuuden hengessä, mutta reaalisosialismi näyttää kolikon toisen puolen: teoria ja käytäntö eivät kohtaa. Kesällä 1989 kurssi päättyy - samana syksynä Berliinin muuri murtuu.

24 vuotta myöhemmin, Kirsi Marie Liimatainen matkustaa Saksaan, Boliviaan, Chileen, Libanoniin ja Etelä-Afrikkaan. Vain muutaman valokuvan ja tiedossaan olevan koodinimen turvin, Kirsi Marie koettaa selvittää mitä entisille opiskelutovereille ja vapautustaistelijoille tapahtui. Mitä yhteisestä päämäärästä kaikkien kansojen vapauttamisesta jäi jäljelle? Onko tämän päivän globalisoituneessa maailmassa vielä unelmia, joiden puolesta kannattaa taistella?

Kuun metsän Kaisa on sadunomainen, arkistomateriaaliin pohjautuva dokumenttielokuva.
Elokuvassa kerrotaan tarina ohjaajan isoäidinäidistä, legendaarisesta kolttasaamelaisesta sadunkertojasta Kaisa Gauriloffista sekä sveitsiläis-venäläisestä kirjailijasta Robert Crottetista, josta tuli Kaisan läheinen ystävä jo 1930-luvulla ennen sotaa. Toinen maailmansota muutti kolttasaamelaisten elämän täydellisesti, kun he joutuivat evakkoon omilta kotialueiltaan. Robert Crottet aloitti mittavan avustuskampanjan Euroopassa pelastaakseen ystävänsä ja saikin kerättyä niin paljon rahaa, että se auttoi pelastamaan kokonaisen kulttuurin tuholta.

Sielunmetsä on sukellus metsäkansan, suomalaisten, sielunmaisemaan.

Sielunmetsä - elokuva tapahtuu kokonaan metsässä. Päähenkilöinä on suojelijoita, esimerkiksi Pentti Linkola, metsäomistajia, lähimetsänsä avohakkuulle menettänyt mökkiläinen, metsästäjä ja metsästä mielenrauhaa etsivä entinen Venäjän erikoisjoukkojen sotilas. He avautuvat metsän merkityksestä itselleen ja arkistomateriaalit luovat laajemman kehyksen. Näemme sekä luonnontilaista vanhaa metsää että talousmetsiä ja hakkuun jälkiä – sitä mitä metsät tänä päivänä Suomessa ovat.

Metsä on tärkeä ja rakas kaikille elokuvan päähenkilöille:

”Kasvua, kasvua, kasvua. Tämän lajin peruskauheus on, ettei ole pakkia eikä jarrua.”

”Luonnontilainen metsä on epäisänmaallinen”.

”Mä en ole koskaan tajunnut että toi metsä vois kaatua…se oli muuri maailmaa vastaan”.

”Me ollaan liikaa Järnefeltin, von Wrigtien ja Halosen maalauksissa…metsästä jää vanhentunut kuva”.

”Entä jos olisi ollut viisinkertainen määrä nuoria, olis saanut metsäkoneita, paperitehtaita räjäytetyksi”.

Sielunmetsä antaa metsän puhua puolestaan. Se on paitsi vahva visuaalinen kokemus (pääkuvaajana Jarkko T. Laine) myös elokuva joka kutsuu kuuntelemaan (äänisuunnittelijana Janne Laine, säveltäjänä Sanna Salmenkallio).

Elokuvan ohjaaja Anu Kuivalainen on helsinkiläinen ohjaaja, joka on opettanut dokumenttielokuvaa Aalto-yliopistossa. Hänen dokumenttielokuviaan ovat mm. Aranda (2011), Saaren vangit (2003), Musta kissa lumihangella (1999) ja Orpojen joulu (1994). Anu Kuivalaisen elokuvat ovat saaneet palkintoja niin kotimaasta (mm. erikois-Jussi, Tampereen elokuvajuhlien pääpalkinto ja yleisöpalkinto) kuin ulkomailtakin (mm. paras Pohjoismainen elokuva, Nordisk Panorama).

Ohjaajan sana

Minullakin oli sielunmetsä. Sitä on pala kerrallaan uudistettu viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Lopulta metsä avohakattiin aina sielunkotini, pienen mäntykankaalla järven rannassa sijaitsevan kesämökin, pihapiirin reunaa myöten. Olen siinä voimattomuutta herättävässä tilanteessa, että metsä, jota rakastin, ei ollut minun. Se on osa elämäni historiaa, mutta minulla ei ollut siihen minkäänlaista valtaa.

Elokuva Sielunmetsä on osa suruprosessiani menetettyyn metsään liittyen. Mutta elokuvaa tehdessäni sain myös oppia paljon uutta metsästä, jonka näen nyt paljon monipuolisemmin metsänhoitoakin enemmän ymmärtäen.