Niin hämmästyttävältä kuin se kuulostaakin, musiikki on ollut Miguelin suvussa kiellettyä jo monen sukupolven ajan, mutta silti poika unelmoi taidokkaan muusikon urasta idolinsa Ernesto de la Cruzin tapaan. Salaperäisen tapahtumaketjun jälkeen Miguel tahtoo todistaa kaikille kykynsä näyttävässä ja värikkäässä Kuolleiden valtakunnassa. Matkalla hän tapaa vastustamattoman veijarin nimeltä Hector, ja yhdessä he lähtevät huikeaan seikkailuun selvittämään todellista tarinaa Miguelin suvusta. Ohjaajana Lee Unkrich (Toy Story 3), apulaisohjaajana Adrian Molina (apulaiskäsikirjoittaja Monsterit-yliopisto) ja tuottajana Darla K. Anderson (Toy Story 3).

Supermarsu kertoo alakouluikäisestä Emiliasta, joka huomaa omaavansa lemmikkimarsunsa pureman jälkeen salaisia supervoimia. Supervoimille tulee käyttöä, kun Supermarsua pyydetään auttamaan silakoita ja pelastamaan saastunut Itämeri. Lisäksi Emilia ratkoo parhaan ystävänsä Simon koulukiusaamisasiaa. Haastavissa tehtävissään Emilia saa apua kokeneelta ja viisaalta jättiläismarsulta.

Elokuva perustuu vapaasti Paula Norosen vuoden 2009 Finlandia-junior -ehdokaskirjaan Emilian päiväkirja – Supermarsu pelastaa silakat.

Maijan kotipesä kuhisee jännityksestä. Sadonkorjuu on suoritettu ja arvovaltainen vieras saapuu tuomaan Kuningattarelle viestin Pörinälästä. Pääseekö Maijan parvi vihdoin kilpailemaan Hunajakisoihin? Maijan innostus laantuu pian, kun selviää, että hänen parvensa ei saa osallistua kisoihin. Lisäksi heidän tulee lahjoittaa puolet kesähunajastaan kilpailijoiden ravinnoksi.

 Uhmaten Kuningattaren toivetta, Maija päättää matkustaa Pörinälään ja puolustaa pesäänsä Keisarinnaa vastaan. Maija suuntaa kohti jännittävää seikkailua ja tapaa ihania uusia ystäviä, mutta myös sinnikkäitä vastustajia. Onneksi hänen paras ystävänsä Ville, rakastettavat, mutta kömpelöt muurahaiset Aarno ja Paavo, sekä Maijan luotettava neuvonantaja, heinäsirkka Flip, pysyvät hänen rinnallaan.

 Täysin uusi elokuva, Maija Mehiläinen – Hunajakisat, on sydäntä lämmittävä tarina, johon ottavat osaa sekä Unikkoniityn vanhat, että uudet ystävät.

Täältä tulevat Viidakon veijarit!
Heidän johtajansa Mauri saattaa näyttää pingviiniltä – mutta sisältä hän on todellinen tiikeri! Historian kömpelöin mutta hyväsydämisin kungfu-mestari on tiikeriäidin kasvattama oikeuden puolustaja, joka aikoo ylläpitää järjestystä ja oikeudenmukaisuutta viidakossa, kuten hänen äitinsä teki häntä ennen.

Kun pahansuopa koala Igor yrittää tuhota viidakon armeijanaan lauma paviaaneja, Mauri ystävineen muodostaa pelastusryhmän, joka on hädän hetkellä aina valmiina auttamaan!

Samannimiseen suosittuun tv-sarjaan perustuva Viidakon veijarit on sydämeenkäypä seikkailu viidakon pelastamisesta, itsensä hyväksymisestä ja ystävyyden merkityksestä.

Elokuvassa Heinähatun ja Vilttitossunperhe perhe lähtee lomalle. Äidillä Hannalla on ihana viikko suunniteltuna ylellisessä huvilassa. Sattumalta Kattilakosket päätyvät kuitenkin väärään ”huvilaan” kylän poliisien mökkinaapureiksi. Konstaapelit huomaavat tilanteen ajoissa ja naamioituvat taiteilijaveljeksiksi saadakseen olla rauhassa Kattilakosken perheeltä. Heinähatun ja Vilttitossun epäilykset heräävät heti, ja suuri vakoiluseikkailu alkaa. Kun kaiken lisäksi vankikarkurit piileskelevät lähimaastossa, väärinkäsitykset johtavat värikkääseen seikkailukomediaan.

Elokuva perustuu Sinikka ja Tiina Nopolan kirjoittamaan suosittuun kirjaan, Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset. Heinähattu ja Vilttitossu -kirjasarjaan kuuluu 20 teosta, ja niitä on käännetty mm. ranskaksi ja japaniksi. Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset on palkittu lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto Anni Swan -mitalilla. Kirjasarjaa julkaisee kustannusosakeyhtiö Tammi.

Talvi tekee tuloaan Muumilaaksoon. Nuuskamuikkunen nostaa repun selkäänsä ja lähtee retkilleen, muumiperhe valmistautuu talviunille. Mutta tämä talvi on erilainen – Muumipeikko päättää pysytellä hereillä ja lähteä tutkimaan talven ihmeitä. Tuttujen lisäksi lumen peittämässä laaksossa vilisee monenlaisia vierailijoita. Kun Muumipeikko kuulee pimeimmän vuodenajan erikoisimmasta vieraasta, päättää hän tehdä kaikkensa, jotta vieras tuntisi itsensä tervetulleeksi. Vierasta kutsutaan nimellä Joulu ja hänen tuloonsa liittyy runsaasti salaperäisiä erityisvalmisteluja. Myös vieraan mukanaan tuomat lahjat houkuttelevat Muumipeikkoa. Koko perheen on oltava hereillä ja valmistauduttava Joulun tuloon!

HUOM! Koulukinossa 8.10. alkaen. Liput 6€

Seitsemänvuotias Poni, oikealta nimeltään Mai, ei halua mennä kouluun. Hän haluaa olla poni: pukeutua tekoturpaan ja laukata Kallion katuja kengät kopisten, villinä ja vapaana. Koulun alku kuitenkin lähestyy, ja aikuisten mielestä tällaisten leikkien on loputtava. Koulussa pitää olla kunnolla. Aina pitää olla kunnolla.

Kesän aikana Ponin elämään astuu mielikuvituskaveri Puluboi, omalaatuinen lintumainen poika, joka rakastaa mainoksia ja pullaa ja vihaa r-kirjainta. Puluboilla on ratkaisu kaikkiin ongelmiin – vaikeatkaan asiat eivät ole liian vaikeita, kun antaa mielikuvituksen lentää! Rämäpäinen Puluboi tuo Ponin kesään roppakaupalla väriä ja kierroksia, sillä hänen kanssaan kaikki on mahdollista. Töttölöö!

Puluboin ja Ponin leffa perustuu Veera Salmen huippusuosittuun Puluboi ja Poni -kirjasarjaan, jonka anarkistinen huumori on valloittanut niin lasten kuin aikuistenkin sydämet. Ilmiöksi nousseiden hahmojen riemastuttava kohellus pistää pohtimaan, onko leikkimistä milloinkaan pakko lopettaa?

"Elää ja olla elossa on eri asia - vammaisuus ei ole este unelmille

Pohjola-filmin tuottama – Aleksi Purasen esikoisohjauselokuva Wheels of Freedom on erilainen roadmovie, jossa liikkeelle lähdetään 9 km tunnissa kulkevalla sähköpyörätuolilla – määränpää Lissabon. Wheels of Freedom on elokuva unelmien tavoittelusta, siitä vaikeasta polusta joka unelmien takana usein jää onnistumistarinoiden varjoon. Ville Jaaranto, 37, on sekä vammaisen kehonsa, kotikaupunkinsa jäykän byrokratian, että omien rutiiniensa vanki joka halua tilanteeseensa muutosta.

Suomalaiseen suuhun sopii sanonta ”On parempi katsoa kuin katua” – elokuvassa Ville näyttää asenteellaan, että meillä on lopulta hyvin vähän todellisia esteitä, jotka estävät meitä saavuttamasta unelmiamme. Se, että päästäänkö lopulta maaliin asti ei ole tärkeintä, koska liikkeelle lähdettyään aina päätyy johonkin ja ollaan lähempänä tavoiteltua unelmaa.

Elää ja olla elossa ovat eri asiat Villelle ja hänessä roihuava elämän liekki välittyy vahvasti, tuntuen kutkuttavalta toisella lailla moneen muuhun arjen harmauteen tyytyvään verrattuna. Unelmien tavoittelu on kovaa työtä, pettymyksiä, onnen tunteita ja nauruja sekä uusia lähtöjä – oikoteitä ei ole. 

Vapaus haaveenaan ja yhdenvertaisuus agendanaan Ville lähtee sähköpyörätuolillaan matkalle Euroopan halki. Matkalla hän huomaa, etteivät hän eikä ympäröivä maailma ole siihen valmiita. Tiukasti ajankohtainen elokuva tarjoilee konkreettisen maiseman sote-suomesta, jossa arjen harmaudessa kapuloita rattaisiin ropisee enemmän kuin tarpeeksi. Onneksi Ville Jaaranto uskaltaa unelmoida. 

Wheels of Freedom on feelgood-elokuva mahdottomalta tuntuvasta unelmasta -  tasavertaisuudesta, vapaudesta ja Lissabonista."

Dokumenttielokuva  Suomen sisällissodan ratkaisutaistelusta, Tampereen valtauksesta keväällä 1918 ja työväestön kapinoinnista parempien elinehtojen puolesta ja tuhoutuneesta unelmasta.

Tapio Kalliomäen elokuva kertoo miksi sotaa käytiin vain rajatulla Suomen eteläistä osaa koskevalla alueella, vaikka sisällissodan syttymisen syiksi on esitetty vuoden 1917 Venäjän vallankumouksia, venäjän bolshevikkien kiihotuksia ja Suomen radikaalisosialistien pyrkimyksiä päästää venäläisen sotaväen avulla valtaan juuri itsenäistyneessä valtiossa.

Elokuva etenee vuoden 1917 tapahtumien kautta sodan alkamiseen tammikuussa 1918 ja tiivistyen lopulta kolmen sotaviikon 15.3. - 6.4.1918 taisteluihin Tampereella ja ajallisesti rinnasteisina ”samaan aikaan toisaalla”-kohtauksina kaupungin saartorenkaan tiivistyessä päivä päivältä.  Kronologisesti etenevä kerronta sodan tapahtumapaikoilla muodostaa elokuvallisen kokonaisuuden koko sisällissodan päättäneistä ratkaisutaisteluista.

Elokuva pyrkii vastaamaan vuoden 2018 katsojalle kysymykseen: ”Voiko tämä olla Suomessa mahdollista?”

Heikki Ylikankaan Tie Tampereelle 1918 teoksen pohjalta sovittanut Tapio Kalliomäki.

Viljo Kajavan runot teoksesta Tampereen runot Kevät 1918

Perjantaina 6. huhtikuuta tulee kuluneeksi tasan sata vuotta Suomen sisällissodan ratkaisutaistelun päättymisestä Tampereella.

Perjantaina 6.4.2018 saa ensi-iltansa Tapio Kalliomäen ohjaama dokumenttielokuva Tie Tampereelle 1918 , joka perustuu Heikki Ylikankaan samannimisen teokseen. Suomen sisällissota ei ole ollut eikä tule olemaan ainut sisällissota maailman historiassa. Tänäänkin raakaa sotaa käydään useassa maailmankolkassa, jonka seuraukset näkyvät myös Suomessa. Maastaan paenneet ihmiset etsivät turvapaikkaa maastamme, joka onneksemme on täysin erilainen kuin sata vuotta sitten.

Ote Pirkanmaan historian ja yhteiskuntaopin opettajien yhdistyksen kannanotosta:

...”Sisällissodan historia on kuitenkin varsin ajankohtainen nykypäivänkin Suomen tilannetta ajatellen. Valtaosa maahan saapuneista pakolaisista on joutunut jättämään kotiseutunsa nimenomaan sisällissotien vuoksi. Olisiko sisällissodan historian esiintuomisen kautta mahdollisuutta rakentaa mitään yhteistä kokemusmaailmaa pakolaisten ja kantasuomalaisten välille.”

Ohjaajan sana: Jo vuonna 1993, Tie Tampereelle 1918 -teosta lukiessani, nousi mieleen ajatus, että tästä aiheesta pitäisi tehdä dokumenttielokuva. Kun kirjan sisältämään aihekokonaisuuteen ei kukaan ollut vuoteen 2013 mennessä tarttunut, päätin kysyä professori Heikki Ylikankaan mielipidettä kirjan sisällön saattamiseksi elokuvan keinoin kansalaisten nähtäväksi. Nyt se on toteutettu. Mukana ovat aikalaisten muistelut äänitallenteilta ja sodan kauhut lapsuutensa Tampereella kokeneen runoilija Viljo Kajavan runot.

Elokuvantekijät valitsevat yleensä suuresta aihekokonaisuudesta vain yhden tai kaksi osakokonaisuutta ja kertovat niistä. Minä päätin pakata viisisataasivuisen kirjan sisällön kahdessa tunnissa katsottavaksi. 

Olen työurani aikana saanut toteuttaa lähes 30 dokumenttielokuvaa ennen tätä, joten tekotapa oli tuttu. Tämän elokuvan sain tehdä yhdessä TAMKin media&arts -linjan ja konservatorion musiikin opiskelijoiden kanssa, upeita nuoria, ja tulevia ammattilaisia.

Ei tänne olla lepäämään tultu

YRITTÄJÄ on karnevalistinen elokuva yrittämisen innosta ja eetoksesta, kahdesta yrityksestä kahdessa hyvin erilaisessa Suomessa.

Elokuvassa Laineen kuusihenkinen perhe tekee työtä tyhjenevällä kotikylällään Honkajoella. Perhe pyörittää tivolia ja ajaa liha-autollaan ympäri maakuntaa myyden perinnelihaa.

Samaan aikaan pääkaupunkiseudulla Maija Itkonen ja Reetta Kivelä saavat  hullun idean valmistaa kaurasta proteiiniruokaa. Naiset hankkivat tehtaan ja tilaavat Kiinasta ensimmäisen tuotantokoneen. Syntyy ihme nimeltä nyhtökaura, jota kaikki haluavat, mutta jota ei aluksi saa mistään.

Yrittäjä on hauskan hellä kuvaus sirkushupeja, lihaa ja kauraa kauppaavista ihmisistä, joilla on intoa ja hullunrohkeutta lähteä tavoittelemaan unelmiaan.

Lontoo, 1946. Juliet, valovoimainen, mutta hieman itsepäinen kirjailija saa kirjeen salaperäiseltä kirjallisuuspiiriltä, joka sai alkunsa natsien miehittämällä Guernseyn saarella. Julietin uteliaisuus herää ja hän päättää matkustaa saarelle. Perillä hän tutustuu ihastuttavan omalaatuiseen joukkoon, joka muodostaa Kirjallisen piirin perunankuoripaistoksen ystäville. Yksi heistä on kirjeen lähettänyt Dawsey, rosoinen ja kiehtova maajussi. Kun sota-ajan tapahtumien salaisuudet alkavat aueta Julietille, hän huomaa kiintyvänsä yhä vahvemmin saareen, sen kirjapiiriin ja erityisesti erääseen sen jäsenistä.

Elokuva perustuu Mary Ann Shafferin ja Annie Barrowsin samannimiseen kirjaan, jonka on Suomessa julkaissut Otava.

Erinomaisten brittikomedioiden taiturin Armando Iannuccin THE DEATH OF STALIN vie katsojat vuoden 1953 Moskovaan. Kun Josef Stalin saa vakavan sairauskohtauksen ja alkaa tehdä kuolemaa, alkaa Neuvostoliitossa kaikkien aikojen poliittinen valtataistelu. Suuri  johtaja on heittämässä lusikkaansa nurkkaan ja paikka tulee avoimeksi seuraajalle, jos tämä vaan pelaa korttinsa oikein. Ja ehdokkaita on pelissä monta! Kremlissä kuhisee, kun perheenjäsenet ja vallanjanoiset poliitikot Hruštšovista Berijaan ja Žukovista Molotoviin ottavat tilanteesta kaiken irti. The Death of Stalin on kuriton komedia poliittisesta kilvoittelusta ja hillitöntä menoa marssittaa nimekäs näyttelijäkaarti Steve Buscemi, Michael Palin, Jeffrey Tambor, Rupert Friend, Olga Kurylenko ja Andrea Riseborough.

“The truth is, we cannot speak other than by our paintings”
-Vincent van Gogh

27. heinäkuuta, 1890. Loukkaantunut hahmo kompuroi alamäkeen iltahämärässä, pienessä Auversin kaupungissa. Hänellä ei ollut mitään mukanaan; hänen kätensä puristivat tuoretta, vuotavaa ampumahaavaa.

Mies oli Vincent van Gogh, silloin tuntematon maalari, nyt maailman kuuluisin taiteilija.

Hänen traagista kuolemaansa ympäröivät spekulaatiot. Mysteeriksi on jäänyt, miten ja miksi hänet ammuttiin.

Loving Vincent kertoo tämän tarinan.

Vuoden odotetuimpiin tapauksiin kuuluva elokuva vangitsee ainutlaatuisesti Vincent van Goghin elämän, kuoleman ja taiteen antamalla äänen miehen yli 800 kirjeelle ja herättämällä hänen maalaustensa hahmot eloon. Yli 65 000 öljyvärimaalauksesta koostuva, maailman ensimmäinen kokonaan käsinmaalattu täyspitkä elokuva on 150 taiteilijan mykistävä taidonnäyte. Tuloksena on Oscar-palkittujen tuottajien uskomaton tarina epätoivosta, luovuudesta ja intohimosta – elokuva, jonka kaltaista et ole koskaan aiemmin kokenut.

"Hämmästyttävä" - The Independent

"Kertakaikkisen mykistävä" - Metro UK

"Täysin ainutlaatuinen Vincent van Gogh -elämys... Mestariteos" - NBC Nightly News

"En ole koskaan kokenut mitään vastaavaa" - The Telegraph

Annecy International Film Festival – Audience Award    
Shanghai International Film Festival – Best Animation


Kieli: englanti / Tekstitys: suomi & ruotsi

Aku Louhimiehen   Tuntematon sotilas  on  Väinö Linnan  klassikkoromaaniin perustuva kuvaus jalkaväkiosaston yli kolmivuotiseksi venyvästä sotatiestä Suomen jatkosodassa. Elokuva kertoo Rokan, Kariluodon, Koskelan, Hietasen ja heidän taistelutovereidensa tarinan – miten toveruus, huumori ja halu jäädä henkiin yhdistävät miehiä matkalla sinne ja takaisin. Sota mullistaa niin yksittäisen sotilaan kuin kotirintamalle jääneidenkin elämän ja jättää jälkensä koko kansakuntaan. 

Tuntematon sotilas -elokuvan pääosia näyttelevät Eero Aho (Rokka), Johannes Holopainen (Kariluoto), Jussi Vatanen  (Koskela) ja Aku Hirviniemi  (Hietanen). Muissa rooleissa nähdään lukuisia sekä entuudestaan tuttuja että suurelle yleisölle uusia nimiä, esimerkiksi Hannes Suominen, Juho Milonoff, Samuli Vauramo, Matti Ristinen, Paula Vesala , Arttu Kapulainen, Joonas Saartamo , Andrei Alén , Marketta Tikkanen ja Diana Pozharskaya . Elokuvan käsikirjoitus (Louhimies ja Jari Olavi Rantala ) pohjautuu Väinö Linnan Tuntemattomaan sotilaaseen .

Kuun metsän Kaisa on sadunomainen, arkistomateriaaliin pohjautuva dokumenttielokuva.
Elokuvassa kerrotaan tarina ohjaajan isoäidinäidistä, legendaarisesta kolttasaamelaisesta sadunkertojasta Kaisa Gauriloffista sekä sveitsiläis-venäläisestä kirjailijasta Robert Crottetista, josta tuli Kaisan läheinen ystävä jo 1930-luvulla ennen sotaa. Toinen maailmansota muutti kolttasaamelaisten elämän täydellisesti, kun he joutuivat evakkoon omilta kotialueiltaan. Robert Crottet aloitti mittavan avustuskampanjan Euroopassa pelastaakseen ystävänsä ja saikin kerättyä niin paljon rahaa, että se auttoi pelastamaan kokonaisen kulttuurin tuholta.

Sielunmetsä on sukellus metsäkansan, suomalaisten, sielunmaisemaan.

Sielunmetsä - elokuva tapahtuu kokonaan metsässä. Päähenkilöinä on suojelijoita, esimerkiksi Pentti Linkola, metsäomistajia, lähimetsänsä avohakkuulle menettänyt mökkiläinen, metsästäjä ja metsästä mielenrauhaa etsivä entinen Venäjän erikoisjoukkojen sotilas. He avautuvat metsän merkityksestä itselleen ja arkistomateriaalit luovat laajemman kehyksen. Näemme sekä luonnontilaista vanhaa metsää että talousmetsiä ja hakkuun jälkiä – sitä mitä metsät tänä päivänä Suomessa ovat.

Metsä on tärkeä ja rakas kaikille elokuvan päähenkilöille:

”Kasvua, kasvua, kasvua. Tämän lajin peruskauheus on, ettei ole pakkia eikä jarrua.”

”Luonnontilainen metsä on epäisänmaallinen”.

”Mä en ole koskaan tajunnut että toi metsä vois kaatua…se oli muuri maailmaa vastaan”.

”Me ollaan liikaa Järnefeltin, von Wrigtien ja Halosen maalauksissa…metsästä jää vanhentunut kuva”.

”Entä jos olisi ollut viisinkertainen määrä nuoria, olis saanut metsäkoneita, paperitehtaita räjäytetyksi”.

Sielunmetsä antaa metsän puhua puolestaan. Se on paitsi vahva visuaalinen kokemus (pääkuvaajana Jarkko T. Laine) myös elokuva joka kutsuu kuuntelemaan (äänisuunnittelijana Janne Laine, säveltäjänä Sanna Salmenkallio).

Elokuvan ohjaaja Anu Kuivalainen on helsinkiläinen ohjaaja, joka on opettanut dokumenttielokuvaa Aalto-yliopistossa. Hänen dokumenttielokuviaan ovat mm. Aranda (2011), Saaren vangit (2003), Musta kissa lumihangella (1999) ja Orpojen joulu (1994). Anu Kuivalaisen elokuvat ovat saaneet palkintoja niin kotimaasta (mm. erikois-Jussi, Tampereen elokuvajuhlien pääpalkinto ja yleisöpalkinto) kuin ulkomailtakin (mm. paras Pohjoismainen elokuva, Nordisk Panorama).

Ohjaajan sana

Minullakin oli sielunmetsä. Sitä on pala kerrallaan uudistettu viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Lopulta metsä avohakattiin aina sielunkotini, pienen mäntykankaalla järven rannassa sijaitsevan kesämökin, pihapiirin reunaa myöten. Olen siinä voimattomuutta herättävässä tilanteessa, että metsä, jota rakastin, ei ollut minun. Se on osa elämäni historiaa, mutta minulla ei ollut siihen minkäänlaista valtaa.

Elokuva Sielunmetsä on osa suruprosessiani menetettyyn metsään liittyen. Mutta elokuvaa tehdessäni sain myös oppia paljon uutta metsästä, jonka näen nyt paljon monipuolisemmin metsänhoitoakin enemmän ymmärtäen.

Istanbulin kaduilla kulkee täysin vapaasti satoja tuhansia kissoja. Tuhansien vuosien ajan ne ovat olleet osa yhteiskuntaa ja ihmisten elämää, jopa olennaisena osana sitä mikä Istanbulista tekee niin rikkaan ja viehättävän. Näillä eläimillä ei ole omistajia, eivätkä ne ole myöskään villejä – vaikka eivät kesyjäkään – ja ne tuovat suurta iloa ihmisille joiden kanssa ne katsovat parhaaksi elää. Istanbulissa kissat ovat ihmisten kuvajaisia, ja kertovat kaupungin asukkaiden elämästä tavalla johon kukaan muu ei pystyisi.